IDAHOT 17.5. VAATII LISÄÄ ÄÄNTÄ

Uudet kansainväliset tutkimukset todistavat tarpeen toimia entistä vahvemmin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien edistämiseksi.

Sunnuntaina 17.5. vietetään kansainvälistä IDAHOT-päivää (International Day Against Homophobia, Transphobia and Biphobia)

17.5.1990 WHO poisti homoseksuaalisuuden kansainvälisestä ICD-sairausluokituksesta. Suppeasta nimestä huolimatta päivän aikana nostetaan esille esimerkiksi bikseksuaalisuuteen, intersukupuolisuuteen sekä muita lhbtiq+ -yhteisöön kuuluvien kohtaamaa syrjintää.

Vuodesta 2004 vietetty teemapäivänä tuodaan päivänvaloon seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kokema syrjintä ja kamppailu sitä vastaan.

Vuoden 2020 teemana on vaikenemisen kulttuurin kyseenalaistaminen.

 

Teemalla halutaan nostaa esiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskevia aiheita rohkeasti, sillä yhä liian monella elämänalueella syrjivät teot ja asenteet estävät ihmisten yhdenvertaisen kohtelun.

Vuoden teemasta muistuttamaan voi käyttää aihetunnistetta #breakingthesilence ja itse teemapäivästä tunnisteita #IDAHOT, #IDAHOTB, ja #IDAHOBIT.

 

Sopivasti juuri ennen IDAHOT-päivää Euroopan perusoikeusvirasto julkaisi maailman laajimman kyselytutkimuksen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten tilanteesta Euroopassa. Lue lisää kuvan alta.

Kyselyyn vastasi 140 000 sateenkaari-ihmistä 28 maasta. A long way to go for LGBTI equality selvitettiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kokemuksia syrjinnästä, viharikoksista ja ihmisoikeuksien toteutumisesta.

Verrattaessa tuoreen tutkimuksen tuloksia vuonna 2012 toteutettuun FRA:n ensimmäiseen HLBT-kyselyyn osoittautuu, ettei seitsemässä vuodessa ei ole juurikaan tapahtunut yleistä edistymistä. Tutkimuksen tulokset ovat huolestuttavia ja osoittavat, että työtä jokaisen turvallisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumiseksi on vielä tehtävä.

 

Kyselyn tulosten mukaan esimerkiksi sateenkaari-ihmisistä:

  • 60 % on epäröinyt pitää kumppania kädestä julkisesti häirinnän pelossa
  • 40 % on kokenut häirintää identiteettinsä vuoksi viimeisen vuoden sisällä kyselyyn vastaamisesta
  • 20 % transihmisistä ja intersukupuolisista ihmisistä on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa, 2 kertaa useammin kuin muut vastaajaryhmät
  • 20 % oli kohdannut syrjintää työelämässä ja joka kolmas oli kohdannut syrjintää mennessään ulos syömään, juomaan tai seurustelemaan
  • 50 % koululaisista tai opiskelijoista pystyi nimeämään yhden tai useamman heitä tukevan henkilön oppilaitoksestaan.

 

 

Suomen tuloksissa erottuvat häirintä ja nuorten asumisen haasteet. Suomesta kyselyyn vastasi 4 711 henkilöä. Viimeisen 12 kuukauden sisällä vastaamisesta:

  • 31 % kertoi kohdanneensa syrjintää jollain elämänalueellaan
  • 36 % oli kohdannut häirintää seksuaalisen suuntautumisensa tai sukupuolivähemmistöön kuulumisen perusteella
  • 91 % häirintää kohdanneista vastaajista ei ollut ilmoittanut häirinnästä minnekään
  • 56 % 15-17-vuotiaista vastaajista oli kohdannut sateenkaarivihamielistä kommentointia tai käytöstä koulussa
  • 16 % uhreista oli raportoinut poliisille kokemastaan fyysisestä tai seksuaalisesta väkivallasta.

 

”Liian moni HLBTI-henkilö piilottelee edelleen peläten joutuvansa naurunalaiseksi, syrjityksi tai jopa pahoinpidellyksi. Vaikka HLBTI-henkilöiden yhdenvertaisuutta on edistetty joissakin maissa, kyselyn tulokset osoittavat, että tosiasiallista edistymistä on yleisesti ottaen liian vähän, ja monet HLBTI-henkilöt ovat haavoittuvassa asemassa. Covid-19-epidemia saattaa pahentaa heidän työhön ja terveydenhuoltoon liittyviä ongelmiaan. 

Päättäjien olisi pantava tämä merkille ja tehostettava toimiaan HLBTI-henkilöiden oikeuksien täysimääräisen kunnioittamisen edistämiseksi”, sanoo FRA:n johtaja Michael O’Flaherty.

 

 

ILGA-Euroopan vuosittainen vertailu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien toteutumisesta 49 maassa oli toinen merkittävä julkaisu 14.5. 

 

Valitettavasti pitkäaikainen positiivinen oikeuksien kehitys on ottanut vertailun mukaan takapakkia jo toisena vuonna peräkkäin. Osissa maita on nähty jopa taantumaa viranomaisten ja valtiovallan uhatessa ihmis- ja kansalaisoikeuksia: näistä mainitaan erikseen Puola, Turkki ja Unkari. Suomi sijoittuu kartalla kahdeksanneksi.