HeSeta vaatii Maahanmuuttoviraston ja eri oikeusasteiden lisäävän kulttuurisensitiivistä osaamista seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta


Viimeviikkoinen Helsingin Sanomien artikkeli (14.4.2018) kertoo korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä (13.4.2018), joka on linjannut turvapaikanhakijan kertomuksen homoseksuaalisuudesta epäuskottavaksi. Artikkeli antaa erittäin huolestuttavan kuvan tilanteesta, jossa viranomainen määrittelee ihmisen seksuaali-identiteetin sivuuttaen sekä hakijan kertomuksen että hänen toimittamansa intiimin todistusaineiston. KHO:n päätöksen mukaan hakijan kertomus oli ristiriitainen ja kysymyksen olevan ”seksuaalisesta suuntautumisesta ja identiteetistä laajemmin, eikä siitä, oliko hän mahdollisesti tehnyt yksittäisiä homoseksuaalisia tekoja”. Artikkelin mukaan korkeimman hallinto-oikeuden päätös saattaa lisäksi “ohjata lain soveltamista muissa samanlaisissa tapauksissa” (KHO 13.4.2018).
Tällä hetkellä viranomaiset antavat kielteisiä turvapaikkapäätöksiä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville turvapaikanhakijoille hyvin vähäisen osaamisen ja koulutuksen pohjalta. HeSetan tietoon on tullut useita tapauksia, joissa Maahanmuuttovirasto tai oikeusasteet eivät ole uskoneet turvapaikanhakijan kuulumista seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön.
Vastikään HeSetan Together-tukitoiminnassa* noin vuoden mukana ollut henkilö sai hallinto-oikeudelta kielteisen turvapaikkapäätöksen perustuen siihen, ettei hakijan homoseksuaalisuutta uskottu todeksi. Asiakas oli ollut niin Maahanmuuttoviraston kuin hallinto-oikeudenkin puhuttelussa avoin identiteetistään, kokemuksistaan ja kaksi vuotta kestäneestä parisuhteestaan samaa sukupuolta olevan puolison kanssa. Hakijan oma kertoma sekä HeSetan ja muiden ammattilaisten laatimat, asiakasta tukevat lausunnot eivät riittäneet vakuuttamaan viranomaisia hakijan seksuaalisuudesta.
Negatiiviset päätökset perustuvat usein hyvin normatiivisiin ja vanhentuneisiin käsityksiin seksuaalisuudesta ja identiteettien kehittymisestä.  Maahanmuuttoviraston puhuttelu vaatii turvapaikanhakijoilta sellaista ilmaisukykyä usein hyvin traumaattisiin kokemuksiin liittyen, jota harvalla stressaavassa puhuttelutilanteessa on. Myös turvapaikanhakijoiden oikeusavun ja muun sosiaalisen tuen kiristäminen vaikuttaa siihen, miten kattavasti hakijat kykenevät kertomaan identiteetistään ja kokemuksistaan.
Aikaisemmin tänä vuonna Helsingin Sanomat kertoi Euroopan unionin tuomioistuimen linjauksesta, joka kieltää turvapaikanhakijoiden seksuaalisen suuntautumista selvittävien testien tekemisen (HS 25.1.2018). Artikkelissa Maahanmuuttoviraston tiedottaja Kaisa Härkisaari kertoo, ettei Suomessa näitä testejä tehdä, mutta seksuaalisesta suuntautumisesta kuitenkin kysytään, jos turvapaikkaa haetaan sen perusteella. Toisin kuin artikkeli antaa ymmärtää, Maahanmuuttoviraston käytännöissä ja osaamisessa on vielä suuria epäkohtia koskien seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien turvapaikanhakijoiden puhuttelua ja päätöksiä
Maahanmuuttoviraston tiedottaja mainitsee haastattelussa Maahanmuuttoviraston osallistuneen Setan koulutukseen. Syksyllä 2017 Seta ja HeSeta toteuttivat yhteistyössä lyhyen koulutuksen Maahanmuuttoviraston virkamiehille viiden vuoden tauon jälkeen. Muutaman tunnin koulutus käsitteli tiivistetysti kansainvälisiä suosituksia, sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta sekä HeSetan lhbtiq*-turvapaikanhakijoille suunnatussa Together-tukityössä nousseita teemoja, kuten tuen tarvetta ja hakuprosessin epäkohtia. Koulutus oli alustus yhteistyölle, eikä vastaa laajaa koulutusta, jolle Maahanmuuttovirastolla ja eri oikeusasteiden viranomaisilla on selkeä tarve. Lyhyet koulutukset eivät pätevöitä virkamiehiä seksologista osaamista vaativiin päätelmiin henkilön seksuaalisesta suuntautumisesta, joihin negatiiviset päätökset nojaavat.
Seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluminen ja siihen liittyvät uhat ovat merkittävä kansainvälisen suojelun peruste. Nykyiset käytännöt polkevat erityisen haavoittuvassa asemassa olevien seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien turvapaikanhakijoiden oikeuksia. 
Vaadimme, että Maahanmuuttoviraston viranomaiset ja eri oikeusasteet lisäävät osaamistaan seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta, vähemmistöjen asemasta turvapaikanhakijoiden lähtömaissa sekä kykyään ymmärtää erilaisista kulttuureista tulleiden ihmisten vaihtelevia tapoja kokea ja sanoittaa identiteettiään ja traumaattisia kokemuksiaan. Kaikkien seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien turvapaikanhakijoiden hakemukset tulee käsitellä objektiivisesti ja asiantuntevasti, sekä määrätyt pakkopalautukset on keskeyttävä, kunnes päätöstä tekevien viranomaisten osaaminen ja perusteet päätöksille ovat todennettavissa.
 
HeSeta ry
Hassen Hnini, puheenjohtaja
hassen(@)heseta.fi
Aaro Horsma, toiminnanjohtaja
aaro(@)heseta.fi /0451210026
HeSeta tukee seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia (lhbtiq*-) ihmisiä huomioiden erityisen haavoittuvassa asemassa olevat ja edistää muiden toimijoiden kykyä vastata lhbtiq*-ihmisten tarpeisiin. Pyrimme vähentämään lhbtiq*-ihmisten kohtaamaa syrjintää ja yksinäisyyttä, sekä vahvistamaan yhteisön jäsenten osallisuutta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. 
Together-tukitoiminta on suunnattu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville ihmisille, jotka ovat tulleet maahan turvapaikanhakijoina. Työ on yksi yhdistyksen toiminnan painopisteistä vuodesta 2015.