Nuorten Pride -verkosto

Verkostotapaamiseen osallistuivat Helsinki Pride -yhteisö ry, Poikien Talo Vantaa, Helsinki Missio ry, Hivpoint ry, Seta ry ja sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus (SMOK), Helsingin Kaupunki, IrisHelsinki, Espoon Ohjaamotalo,Helsingin seurakuntien erityisnuorisotyön keskus (SNELLU), Oranssi ry, Kohtaus ry ja Espoon Seurakunta.

Verkostotapaamisessa pohdittiin verkoston tavoitteita ja tulevaa toimintaa vuodelle 2022. Jenni Palomäki (HelsinkiMissio ry) esitteli verkostolle sateenkaaritukihenkilötoimintaa ja lisäksi Teija Ryhtä (Seta ry) koulutti verkostolaisia vähemmistöstressistä.

Verkosto totesi, että vuonna 2022 tulisi keskittyä sateenkaarinuorille suunnatun toiminnan turvallisuuden ja saavutettavuuden lisäämiseen, Nuorten Pride -toiminnan monipuolistamiseen ja siihen, että myös sateenkaarinuorten vanhemmille tarjotaan toimintaa.

Nuorten Pride -verkostotapaamisessa 19.01.2022 teemana oli sateenkaarinuoret ja sosiaalinen media. Tapaamisessa oli 19 osallistujaa 11 eri organisaatiosta.

Kuulimme verkostotapaamisessa kaksi asiantuntijapuheenvuoroa sekä pidimme työnpajan aiheeseen liittyen. Josefiina Pystynen on tutkinut sateenkaarinuorten sosiaalisen median käyttöä Yamk-opinnäytetyössään ja saimme kuulla hänen puheenvuoronsa aiheesta “Miten sateenkaarinuoret käyttävät sosiaalista mediaa?”. Toisen asiantuntijapuheenvuoron piti Måndagin Creative Laura Vainio, joka kertoi verkostolle, kuinka sosiaalista mediaa voidaan käyttää apua nuorten saavuttamiseen ja miten viestintää voidaan toteuttaa sateenkaarisensitiivisesti. Asiantuntijapuheenvuorot saivat verkostolta kiitosta ja niiden sisällöt koettiin tärkeiksi.

Työpajoissa pohdimme sosiaalisen median käyttöä omassa työssämme. Todettiin, että nuoria tulisi osallistaa enemmän mukaan tekemään sosiaalisen median sisältöjä. Mitä spesifimpi sisältö, sitä paremmin kohderyhmä huomioitu. Nuorten osallistaminen on merkityksellistä paitsi nuorille, myös postauksia lukevalle yleisölle. On myös tärkeää kiinnittää huomioita siihen, ketkä viestinsä tavoittaa: työntekijöitä vai itse nuoria.

Todettiin myös, että työntekijöiden oma someaktiivisuus ja somenäkyvyys on hyvästä, mutta ammattilaisten tulisi muistaa ammattilaisen rooli myös sosiaalisessa mediassa. Ammattilaisten kasvot olisi hyvä olla esillä, sillä nuorille voi olla haastavaa ottaa yhteyttä somessa jos ei tiedä kuka siellä on vastaamassa. Somessa olisi hyvä olla myös työntekijöiden esittely tai naamagalleria.

Somessa tulisi kiinnittää huomiota moninaisuutta edustavien kuvien käyttöön. Erilaiset striimit, kuten Instragramin livestriimi oli havaittu toimivaksi ja nuoria tavoittavaksi. Tapahtumista olisi tärkeää muistaa viestiä somessa myös tapahtumien jälkeen. Osallistumisen kynnystä voi madaltaa, kun nuoret näkevät, millainen tunnelma tapahtumassa on ollut ja mitä siellä on tehty.

Nuorten Pride -verkostotapaamisessa 16.03.2022 teemana oli sateenkaarinuoret ja pelaaminen. Tapaamisessa oli 22 osallistujaa 13 eri organisaatiosta.

Kuulimme verkostotapaamisessa kolme asiantuntijapuheenvuoroa sateenkaarinuoriin ja pelaamiseen liittyvistä aiheista.

Heidi Kuusisto (koordinaattori, Pelimiitti) esitteli verkostolle aikuisille suunnattua LHBTIQA+ -pelitoimintaa sekä Pelimiitin toimintaa kokonaisuudessaan. LHBTIQA+ -pelimiitit kokoontuvat viikottain ja ne suunnattu erityisesti LGBTQIA+ väestöön kuuluville, sukupuoltaan tai sukupuolettomuuttaan tai seksuaalista suuntautumistaan pohtiville sekä LGBTQIA+ väestön liittolaisille.Heidi kertoi monipuolisesti toimintatavoista, tavoitteista ja toi myös esiin käytännön asioita, joilla toiminnassa voidaan lisätä turvallisemman tilan tunnetta.

Tutkijatohtori Mikko Meriläinen Tampereen yliopistosta piti puheenvuoron aiheesta Pelit yhteisöllisyyden vahvistajana. Mikko nosti esiin isoja teemoja, jotka muistuttivat verkostolle että pelaaminen ei ole ainoastaan pelaamista, vaan pelaamiskulttuuriin kuuluu paljon muutakin. Yhteenkuuluvuus, sosiaaliset taidot, pelaajaprofiili sekä pelien mahdollistamat sosiaaliset kontaktit ja yhteisöllisyyden kokemusten mahdollisuus olivat tärkeitä teemoja, joita voimme hyödyntää sateenkaarinuoriin liittyvän toiminnan kehittämisessä.

Väitöskirjatutkija Maria Ruotsalainen Jyväskylän yliopistosta puhui verkostolle aiheesta Sateenkaarinuorten kokema häirintä pelimaailmassa. Maria nosti esiin, kuinka sateenkaarinuorten lisäksi myös naiset kokevat häirintää pelimaailmassa sekä kertoi myös erilaisista selviytymisen keinoista, kun häirintää kohdataan. Maria kertoi verkostolle lisäksi muun muassa erilaisista pelikohtaisista kulttuureista ja toimintatavoista sekä siitä, miten peleissä esiintyvien, vähemmistöihin kuuluvien hahmojen on kasvanut ja lisännyt monimuotoisuuden edustusta.

Verkoston palaute tapaamisesta oli pääosin positiivista ja puheenvuorojen sisällöt koettiin tärkeiksi, ymmärrystä lisääviksi ja mielenkiintoisiksi.

Kiitos verkostolle!

Nuorten Pride -verkosto kokoontui 11.05.2022 Helsingin kaupunginmuseolla. Aiheena oli muunsukupuolisuus ja tapaamisessa oli 27 osallistujaa.

Kuulimme verkostotapaamisessa kaksi asiantuntijapuheenvuoroa sekä pidimme työnpajan, jossa jaoimme osallistujat ryhmiin ja jokainen ryhmä sai pohdittavakseen erilaisen keissin muunsukupuolisuuteen liittyen. Aloitimme ohjatulla keskustelulla muunsukupuolisuudesta. Keskustelua ohjasi sosiaaliohjaaja Enni Happonen ja kokemuskouluttaja Kuisma Savisalo Seta ry:n Sukupuolen Moninaisuuden Osaamiskeskukselta. Aihetta lähestyttiin pääasiassa siitä näkökulmasta, mitkä tekijät vaikuttavat muunsukupuolisten henkilöiden hyvinvointiin ja miten heidän hyvinvointiaan voitaisiin parantaa eri keinoin. Enni esitteli verkostolle myös erilaisia termejä, jotka koskevat muunsukupuolisuutta, kuten esimerkiksi termit sukupuoleton, gender fluid ja transihmisyys. 

Miltä muunsukupuolinen henkilö näyttää? Mieleesi voi hahmottua stereotyyppinen näkemys nuoresta, androgyynistä ja valkoisesta henkilöstä. Täytyykin muistaa että muunsukupuolisuus on yksilöllistä ja sukupuoli-identiteetti voi kehittyä koko elämän ajan. Kokemuskouluttaja Kuisma eteni herättämällä näkökulmia ja kokemuksia muunsukupuolisten henkilöiden kohtaamiseen ja toi esiin elävän elämän esimerkkejä erilaisista kohtaamisista. Kuisma kuvaili verkostolle sitä todellisuutta, jonka mahdollisesti monet muunsukupuoliset kokevat todeksi. Ilmaisut kuten “ olen aina kokenut itseni ulkopuolisena” ja “se että ei tarvii sitoutua mihinkään tyyppiin on vapauttavaa ja voimaannuttavaa” voivat olla monelle muun muunsukupuoliselle kuvaavia tuntemuksia. 

Keskustelu jatkui kehodysforiaan liittyen ja keskustelua käytiin siitä, että vaikka muunsukupuolinen henkilö ei itse kokisi intensiivistä dysforiaa, muiden ihmisten väärinsukupuolittaminen voi aiheuttaa sitä. Kävimme myös läpi kuinka sukupuolineutraaliin sanavarastoon siirtymisellä voi olla keskeinen rooli ei-binääristen yksilöiden osallisuuden lisäämisessä. (tervetuloa naiset ja herrat = tervetuloa kaikille). Asiat jotka voivat vaikuttaa pieniltä (kuten väärin sukupuolittaminen, sukupuolitetut vessat ja lomakkeet tai binäärinen ryhmiin jako kouluissa) voivat myös kuormittaa jokapäiväistä elämää. On siis tärkeää, että sukupuolen moninaisuus huomioidaan erilaisissa rakenteissa.

Verkostossa käytiin myös läpi konkreettisia toimia, jotka voivat vaikuttaa muunsukupuolistenyksilöiden hyvinvointiin. Näitä ovat muun muassa muunsukupuolisten representaatio ja tukitoiminta, jota toteutetaan esimerkiksi vertaistuellisesti ryhmien ja/tai anonyymien chattien kautta. Sukupuolen Moninaisuuden Osaamiskeskus ja Helsinki Pride -yhteisö tarjoavat yskilöllistä tukea, ja SNELLU:ssa on mahdollista osallistua muunsukupuolisille kohdennettuun ryhmätoimintaan.

Verkoston asiantuntijoiden esiin tuomien aiheiden ja aiheista käytyjen työpajojen avulla totesimme, että on tärkeää muistaa kyseenalaistaa asioita: olemassa olevia rakenteita voidaan purkaa ja muuttaa. On tarpeellista tunnista yhteiskunnan binäärinormi ja ensisijaisesti olettaa moninaisuutta.

Kiitos verkostolle ja ihanaa kevättä!


Koosteen kirjoittanut Nerissa Demetriou ja täydentänyt Aleksanteri Virta