Joulua saatetaan usein kuvata rauhallisena ja onnellisena perhejuhlana. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei todellisuus rajoitu tuohon kuvaukseen ja samalla ymmärtää, että kuvaus voi pitää sisällään niin kovin monenlaisia jouluja. Aina ei joulu ole rauhallinen tai onnellinen, eikä se pidä aina sisällään perhettä tai juhlan tuntua. Sen lisäksi rauha, onni, perhe ja juhla voivat kaikki näyttää niin monenlaisilta.
Onnen ja rauhan sijaan joulu voi pitää sisällään myös surua ja pelkoa. Se voi olla menetysten, riitojen ja kipujen aikaa. Aina biologisen tai kasvattiperheen luokse ei voi tai saa mennä. Kaikille siellä oleminen ei ole turvallista. On tärkeää, että ymmärrämme sen. Ymmärrämme, että yhteisössämme on ihmisiä, joille joulu on muistutus väärinsukupuolittamisesta, sivuuttamisesta, näkymättömyydestä tai menetetyistä ihmissuhteista. On tärkeää, että kaikenlaiset joulun todellisuutemme tulevat näkyviksi.
Niin ikään rauha ja onni sekä perhe ja juhla voivat kaikki olla niin erilaisia. Erityisesti perheen monimuotoisuuden olemme sateenkaariyhteisönä ymmärtäneet jo aikoja sitten. Olemme jo vuosikymmeniä osanneet taidon tehdä itsestämme perheen toisillemme. Samalla lailla voimme muodostaa toisistamme perheitä myös jouluna. Me määrittelemme perhejoulumme merkityksen ja rajat. Se voi olla vereen tai kasvuympäristöön sidottua, mutta se voi koostua myös jostain aivan muusta. Se voi olla joukko ystäviä tai joukko satunnaisesti yhteen kokoontuneita vertaisia. Perheitämme voivat olla juuri ne, jotka sellaisiksi koemme.
Joulun ei myöskään tarvitse täyttää mitään tiettyjä perinteitä. Eihän kristillisestä näkökulmastakaan jouluevankeliumi Jeesuksen syntymästä ole kovin perinteinen asetelma lapsen syntymästä. Joulun viettomme ei tarvitse mahtua muottiin tai olla tietynlainen. Se saa olla aivan yhtä kirjava ja monenlainen kuin olemme itsekin. Se voi olla lautapeli-iltaa ystävien kesken tai illallinen suurella joukolla. Mitä ikinä kaipaammekaan, pystymmekään tai tahdommekaan toteuttaa.
Kaikenlaiset joulut, joita rakennamme ovat yhtä arvokkaita. Samaan aikaan toivoisin, että meillä jokaisella olisi oikeus rakentaa juuri sellaisia jouluja, joita kaipaamme ja tarvitsemme. Siihen me tarvitsemme joskus toisiamme. Sen vuoksi olen esimerkiksi itsekin järjestänyt jo muutaman vuoden ajan jouluaattona sateenkaarevan joulun. Muutaman tunnin tuokion, jossa voi viettää joulua sensitiivisessä ympäristössä ja sateenkaarevassa seurassa. Syödä hyvin, pelata, viettää aikaa yhdessä sekä halutessaan osallistua tilaisuuden jälkeen kristilliseen hartauteen.
Joulun aika sekä sen sisältämä rauha, onni, perhe ja juhla saavat olla monenkirjavia. Niitä voi olla tai ne saattavat puuttua. Toivon, että osaamme nähdä, ymmärtää ja kunnioittaa sitä monenkirjavuutta, jota jouluistamme löytyy, ja pyrkiä yhteisönä toimimaan niin, että joulumme pitäisivät sisällään enemmän onnea kuin ahdistusta.
Sinä, joka odotat joulua tyytyväisin sekä rauhallisin mielin, niin toivon, että se olisi mahdollisimman paljon kaikkea sitä mitä siltä odotat. Sinulle, jota pelottaa tahdon sanoa, että me näemme sinutkin. Me välitämme sinusta. Et ole yksin ja vaikka mitä tapahtuisikin, vaikka mitä kuka tahansa sanoisikin, niin sinä olet sinä. Olet arvokas ja ihmeellinen oma itsesi. Saat olla sinä. Sitä, kuka sinä olet ei kukaan voi viedä pois vaikka mitä sanoisikin tai väittäisikin. Me näemme sinut, me välitämme sinusta. Meistä. Aivan jokaisesta.
– Mio Kivelä
Mio toimii sateenkaarevana aktivistina, työskentelee seurakunnassa erityisnuorisotyönohjaajana ja on yksi Helsinki Pride -kummeista.
Mio järjestää tänäkin vuonna Sateenkaarevan joulun, joka järjestetään jouluaattona Helsingissä osoitteessa Toinen Linja 8 klo 13-16. Lisätietoja esimerkiksi Miolta: mio.kivela@evl.fi