Haastattelussa HeSetan puheenjohtaja Annu Kemppainen: Kaupunki kuuluu meille kaikille

HeSeta ry:n puheenjohtaja Annu Kemppainen iloitsee erityisesti transasioiden laajasta näkyvyydestä Helsinki Pride -viikolla ja pohtii, kuinka tämänkaltaiset tapahtumat sekä HeSetan ympärivuotinen työ voivat muuttaa kaupunkitilaa meille kaikille turvallisemmaksi ja tasa-arvoisemmaksi.

 
Kulttuurituottaja ja yhteisöpedagogi Annu Kemppainen on tehnyt pitkään töitä taidehallinnon puolella ja kertoo päätyneensä HeSetan puheenjohtajan paikalle Transforces-ryhmän toiminnan kautta.  – Varsinkin viime vuosina Setassa ja sen jäsenjärjestöissä on tehty hurjasti töitä sukupuolen moninaisuuden puolesta, koska siihen on juuri nyt tarvetta, Kemppainen kertoo.
Aikaisempinakin vuosina kiinnostus sukupuolen moninaisuutta käsittelevää ohjelmaa kohtaan Helsinki Pridessä on ollut suurta, mutta tekijöitä ei ole ollut helppo saada mukaan. Miten transnäkyvyys on parantunut Helsinki Priden ohjelmistossa?
– Ohjelma näyttää todella mahtavalta, sillä esimerkiksi keskustelutilaisuuksia transnäkyvyydestä on hirveän monta ja järjestäjäkaartissa on mukana kirjava joukko ihmisiä taiteen, politiikan ja ihmisoikeusasioiden puolelta, Kemppainen iloitsee. – Tästä on oikeasti tullut koko kansan asia, ja uskon, että translaki menee varmasti eduskunnan käsiteltäväksi.
Kemppainen peräänkuuluttaa myös vähemmistöihin kuuluvien keskinäistä solidaarisuutta ja tietouden lisäämistä: – Eihän kenelläkään ole automaattisesti tietoa esimerkiksi toisen  vähemmistöryhmän asioista, vaan sitä joutuu itsekin etsimään pysyäkseen kartalla.
Valtamedian välittämä kuva transihmisistä on Kemppaisen mukaan parantunut ja laajentunut viime vuosina. Silti lisätieto ja esimerkiksi Helsinki Pride-viikollakin järjestettävät toimittajakoulutukset ovat edelleen tarpeen. Miten toivoisit transasioista kirjoitettavan esimerkiksi Helsinki Priden aikana?
– Toivoisin uutisoinnin tavoittavan etenkin kansanedustajat, koska siellä on edelleenkin ihmisiä, joilla ei ole mitään käsitystä, mitä nykyinen translaki tarkoittaa yksittäisille ihmisille ja miksi sitä pitää muuttaa, Kemppainen kertoo. Lainsäädännön lisäksi hän toivoo ihmisten asenteiden muuttuvan. – Pitää varmistaa, että meillä on kaikille turvallisia tiloja. Sukupuolitetut vessat, pukuhuoneet ja urheilu sulkevat monia ihmisiä ulkopuolelleen ja vaatii yli-inhimillisiä voimia mennä sellaiseen paikkaan.
Toiseuden pelossa vaikuttaa aina olevan kyse siitä, että ihmisellä on huono olla ja oma oleminen tuntuu olevan uhattuna.  – Niissä paikoissa, missä ei osata kunnioittavaa kohtaamista sukupuoli- ja seksuaalisuusasioissa, monesti asiaan liittyy myös laaja-alaista toiseuden pelkoa ja rasismia, Annu Kemppainen pohtii. – Siksi ajattelen, että sivistystyöllä ja koulutuksella on tärkeä merkitys solidaarisuuden ja empaattisuuden lisäämisessä, samoin kuin hyvinvointiin panostamisella.
Millainen merkitys Helsinki Priden kaltaisilla tapahtumilla voi olla juuri noiden turvallisten tilojen luomisessa?
– On todella hienoa, että niin monet ihmiset, yritykset ja järjestöt ovat lähteneet mukaan osoittamaan, että yhdenvertaisuus on meille tärkeä arvo, Kemppainen kertoo. – Se on valtavan tärkeää kaupungille ja kaupunkikuvalle sekä sille, voivatko ihmiset kokea elävänsä turvassa täällä.
Kuuluuko kaikkien ääni näin suuressa tapahtumassa? – Minusta on surullista, jos joku ajattelee Helsinki Priden olevan liian kaupallinen, tai ettei se edusta heitä, koska sen pitäisi olla sellainen tapahtuma, jossa on tilaa meille kaikille, Kemppainen pohtii. – Toivoisin, että sellaiset ihmiset ottaisivat yhteyttä, antaisivat palautetta ja auttaisivat kehittämään tapahtumaa. Tätähän ei tehdä kaupallisten toimijoiden ehdoilla vaan päinvastoin, ja sponsoreiden kanssa käydään koko ajan tarkkaa rajanvetoa.
Annu Kemppaisen mukaan on tärkeää, että kulkueessa on tilaa sisällön moninaisuudelle – niin karnevalistisemmalle menolle kuin mielenosoitusblokeillekin: – Järjestäjän näkökulmasta sitä miettii, että miten niin joku ei tuntisi olevansa tervetullut, mutta eri syistä ihmiset voivat tuntea, ettei se ole heitä varten, joten sitä pitää aina työstää.
Kuinka sitten voidaan luoda niitä kaikille turvallisia ja yhdenvertaisia tiloja, Pride-viikolla kuin myös muulloinkin? – HeSeta tekee paljon yhteistyötä kouluttamalla ympäri vuoden esimerkiksi eri viranomaistahoja, jotta he voisivat tarjota turvallisempia tiloja vaikkapa asiakkailleen tai oppilailleen, Kemppainen selostaa. – Turvallinen tila on kuitenkin hyvin laaja käsite, ja tilan kokemiseen vaikuttavat muun muuassa se, kuinka tila on järjestetty, millaisia tapahtumia siellä järjestetään, mitä arvoja ne edustavat ja mikä kokijan oma fiilis on.
Kemppaisen mielestä on hienoa, kuinka suuri tuki Helsingin kaupungilta on saatu Helsinki Pridelle. – Siitä tulee sellainen olo, että minulla on oikeus olla täällä ja myös he juhlivat minun olemassaoloani, hän hehkuttaa. – Pride-viikolla koko vuoden aikana tehty työ manifestoituu, silloin ihmiset kaupungin johtoa myöten näyttävät tukensa. Odotan kuitenkin sitä, että yritykset lähtevät vielä paremmin omassa markkinoinnissaan ja ulkoasussaan Pride-viikkoon mukaan.
Kuinka yritykset ja eri toimijat saisi paremmin mukaan? – Haaveilen siitä, että HeSeta voisi luoda mallin sateenkaarisertifikaatista, eli kouluttamalla eri alojen ammattilaisia lhbtiq-asioista, voisimme myöntää koulutuksen läpikäyneille henkilöille sateenkaarisertifikaatin, Kemppainen kaavailee. – Se kertoisi asiakkaille, olivat he sitten lapsia tai vanhuksia, että kyseessä on turvallinen henkilö, jonka kanssa voi olla olemassa omana itsenään.
Mitä yksittäiset ihmiset sitten voivat tehdä? – Kuka tahansa voi kysyä vaikkapa kaupan ohi kulkiessaan, mikseivät he ole vielä mukana. Sateenkaarilippuja pitää olla joka kulmalla, Kemppainen kannustaa. – Varsinkin tällaiset Helsinki Priden kaltaiset näkyvät tapahtumat rohkaisevat yrityksiä olemaan vähemmän varovaisia – kai tekin uskallatte tänä vuonna olla mukana?
Odotatko jotain erityisesti tämän vuoden Helsinki Prideltä? – Tämän vuoden kulkuetta ja puistojuhlaa leimaa varmasti EuroGames-yhteistyö. Olen innoissani siitä, että transkysymykset painottuvat ohjelmassa niin paljon isommin mukana kuin aiemmin, Annu Kemppainen mainitsee. – Odotan myös yhteisiä päätösbileitä. Jotta me voitaisiin toimia yhteisenä rintamana ja olla solidaarisempia toisiamme kohtaan, koska vain niin me saadaan todellista muutosta aikaan, on tärkeää järjestää kaikkien meidän yhteisiä tapahtumia, sisäisen kohtaamisen paikkoja.
Tutustu Helsinki Pride -viikon koko ohjelmaan!
HeSetaa ei ole olemassa ilman jäseniä, ja jäseneksi liittyminen on tärkeä tuki järjestölle ja Helsinki Priden toteutumiselle. Lue lisää jäseneksi liittymisestä ja Helsinki Priden tukemisesta.
Teksti: Hanna Laajalahti