Sosiaali- ja terveysministeriölle
HeSeta ry kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä translain muutoksiksi ja lausuu näkemyksensä lakiluonnoksesta ja nykyisen lain keskeisistä ongelmakohdista.

Lakiluonnoksessa ehdotetut muutokset

HeSeta on tyytyväinen lain nimikkeeseen tehtäväksi ehdotettuun muutokseen. Nykyisen lain nimike on selkeästi vanhentunut, ja ehdotettu nimike “laki sukupuolen vahvistamisesta” kuvaa lain sisältöä hyvin.
HeSeta kiittää siitä, että lakiesityksessä ehdotetaan poistettavaksi lisääntymiskyvyttömyyttä koskeva vaatimus. Vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä on ihmisoikeuksien, erityisesti henkilön koskemattomuuden ja itsemääräämisoikeuden, kannalta yksi nykyisen lain vakavimmista ongelmakohdista. Sterilisaatiovaatimuksen poistamista ovat vaatineet niin YK:n ihmisoikeuskomitea, Euroopan parlamentti kuin naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen (CEDAW) toimeenpanoa valvova asiantuntijakomitea.
Naimattomuusvaatimuksen poistamisesta esitetyistä kahdesta vaihtoehdosta HeSeta kannattaa vaihtoehtoa B, jonka mukaan avioliitto tai rekisteröity parisuhde pysyisi voimassa sukupuolen vahvistamisesta riippumatta, jos puolisot yhdessä sitä pyytävät. HeSeta lähtee siitä, että ihmisoikeudet ovat jakamattomat ja ettei ketään pidä pakottaa valitsemaan, mistä ihmisoikeudesta hän luopuu nauttiakseen muista ihmisoikeuksista. HeSeta katsoo, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tapauksessa Hämäläinen v. Suomi olisi tullut tarkastella puuttumisena valittajan yksityis- ja perhe-elämän suojaan. Yksityis- ja perhe-elämän suojan pitäisi varmistaa, että pariskunnalla on mahdollisuus pitää suhteensa laatu muuttumattomana niin halutessaan.

Nykylain keskeiset ongelmakohdat

Tämänhetkisessä laissa on HeSetan näkemyksen mukaan myös sellaisia ihmisoikeuksien kannalta ongelmallisia kohtia, joita lakiluonnoksessa ei nyt ehdoteta korjattavan. Kuitenkin lakiesityksen tavoitteeksi on asetettu uudistaa sukupuolen oikeudellista vahvistamista koskeva lainsäädäntö siten, että “vahvistamiselle asetetut edellytykset ovat sopusoinnussa sukupuolensa vahvistamista hakevan henkilön perus- ja ihmisoikeuksien kanssa.” HeSetan mielestä tämä lakiesitys ei yllä mainittuun tavoitteeseen ja toivoo, että lain valmistelussa pyrittäisiin korjaamaan kerralla kaikki nykylain ongelmakohdat.
Ihmisoikeusnäkökulmasta katsottuna keskeinen nykylaista ja uudesta lakiesityksestä puuttuva näkökulma on yksilön itsemääräämisoikeus. Tältä kannalta nykyinen käytäntö, jossa sukupuolen juridinen vahvistaminen vaatii lääketieteellisen selvityksen, on erityisen ongelmallinen. Muun muassa Amnesty on todennut, että prosessi, jossa henkilön täytyy todistaa kuuluvansa pysyvästi tiettyyn sukupuoleen ja elävänsä sen mukaisessa roolissa, on alentava ja normatiivinen, eikä kunnioita yksilön itsensä kokemusta sukupuolestaan. Myös edellä mainittu CEDAW-sopimus sanoo, ettei ketään saa pakottaa elämään stereotyyppisten sukupuoliroolien mukaisesti.
HeSeta kannattaa lain muuttamista juuri voimaan tulleen Tanskan lain mukaiseksi, joka mahdollistaa sukupuolen juridisen vahvistamisen ilman lääketieteellistä selvitystä. Laki ottaa huomioon yksilön oman kokemuksen ja tukee näin itsemäärittelyoikeutta. Kuuden kuukauden harkinta-aika varmistaa, että päätös on harkittu ja luonteeltaan pysyvä.
Ruotsissa on viime vuosina todettu perustuslain vastaiseksi sekä vaatimus transihmisten lisääntymiskyvyttömyydestä, että etunimien sukupuoliriippuvuudesta. Suomessa monet transihmiset ovat joutuneet nimenmuutoksen yhteydessä ongelmiin maistraatin ja nimenmuutoslautakunnan kanssa.
HeSeta suhtautuu kriittisesti myös lain vaatimukseen täysi-ikäisyydestä sukupuolen korjaamisen edellytyksenä. Kehon muutosten kannalta kriittinen vaihe on useimmilla ennen täysi-ikäisyyttä, ja yksilön hyvinvoinnin kannalta on keskeistä, että hoitoonpääsy on mahdollista jo silloin. Nuoren ikäkausi tulisi huomioida ensisijaisesti hoitosuunnitelmaa, ei lainsäädäntöä laadittaessa.
HeSeta on huolissaan siitä, että Suomi on jäämässä jälkeen kansainvälisestä lainsäädännön kehityksestä sukupuolivähemmistöjen osalta. ILGA Europen vuosittain tuottamassa Euroopan laajuisessa vertailuindeksissä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeustilanteesta Suomi on pudottanut sijoitustaan edellisvuoteen verrattuna. Translain uudistus antaa mahdollisuuden osaltaan korjata tätä tilannetta. HeSeta toivoo, että tämä tilaisuus käytetään täysimääräisesti ja että laista korjataan kerralla sen kaikki ihmisoikeuksien kannalta ongelmalliset kohdat.

Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä

3.7.2021 Tiedotteet & kannanotot Helsinki Pride -yhteisö jakaa Ylpeys muuttaa maailmaa - tunnustuspalkin...