Ilman olettamuksia

Pekka Mattilan mielestä avoimuus auttaa myös seksuaalivähemmistöjen ympärillä olevia ihmisiä näkemään heidän mahdollisuutensa laajemmin.

Johtamisen monimuotoisuutta ajatellaan tulevaisuudessa myös seksuaalivähemmistöjen kannalta.

Yritysjohtaja ja professori Pekka Mattilan työhuoneen lasiseinän takaa tapittavat ystävälliset silmät. Venäläinen kulkukoira Shurik sai pari kuukautta sitten kodin Mattilan ja hänen kumppaninsa kodista. Tänään se on poikkeuksellisesti saanut seurata isäntäänsä töihin.

Shurik istuu rauhassa rapsuteltavana Mattilan kertoessa tilanteesta, jolloin hän puhui ensimmäistä kertaa työpaikalla homoudestaan. Mattilan pomo oli puhunut jo muutamia kertoja tulevaisuuden perheenlisäyksen vaikutuksesta hurjaan työtahtiin. Halutessaan olla rehellinen Mattila kertoi pomolleen, että hänen elämänsä tulisikin näyttämään erilaiselta. Nykyisin Mattilan hyvä ystävä ja entinen pomo on kiitellyt silmiä avaavasta kokemuksesta.

– Lähtökohtaisesti ei kannata tehdä kauhean valmiita oletuksia siitä, miten toiset ihmiset toimivat, mitä he edustavat ja mikä heille on tärkeää. Mehän menemme helposti usein kuin autopilotilla, sanoo Mattila.

Avoimuuden asteita

Koska homous on ”maailman normaalein juttu”, suhtautuu Mattila työssäänkin siihen luonnollisesti.

– Heterot eivät alleviivaa sitä, että olin muuten vaimoni kanssa siellä ja täällä. Kun muut puhuvat, mitä tehtiin viikonloppuna perheen kanssa sanon, että me teimme sitä tai tätä. Lähtökohtaisesti oletan, että ihmiset reagoivat siihen normaalisti. Toisaalta sellaisissa yhteyksissä, joissa kukaan muukaan ei puhu yksityisistä asioista, en tuo asiaa mitenkään esille.

Mattilan on aina ollut helppoa puhua avoimesti henkilökohtaisesta elämästään. Kuitenkin täytyy muistaa, että kaikki eivät ole samassa asemassa. Johtajan ja statuksensa jo saavuttaneen on helpompi olla oma itsensä ja esimerkiksi ”tuoda kulkukoira toimistolle”.

– Pitää olla sensitiivinen myös sille, millainen oma tarkastelukulma on eli kuinka pilalle hemmoteltu on.

Moninkertainen väärinymmärrys

Financial Times julkaisi hiljattain jutun miljardien öljy-yhtiö British Petroleumin: entisen pääjohtajan Lord Brownin kaapista tulosta yli viidenkymmenen vuoden iässä. Brown toivoo yrityksiä kannustamaan työntekijöitään olemaan omia itsejään avoimemmin ja toisaalta ihmisiä myös vaatimaan tätä mahdollisuutta.

Muuten tällaisia malleja on maailmalla Mattilan mukaan vähän. Miksi julkisesti seksuaalivähemmistöihin kuuluvia johtajia on niin harvassa?

Ensinnäkin jokaisen maan johtamiskulttuuri on historiansa tuotos. Esimerkiksi Kaliforniassa muovaavat voimat ovat omanlaisiaan ja synnyttäneet tietynlaisia organisaatioita ja johtajia. Suomessa taas on vaikuttanut pitkään toisen maailmansodan malli, jossa armeija mielletään edelleen tärkeimmäksi johtamiskouluksi. Se suosii standardisoitua johtamista, joka suosii tiettyä kovuutta. Kovuuden ihannointiin taas liitetään maskuliinisuus. Homoihin assosioitava pehmeys tekee heistä epäilyttäviä.

– Näennäisen rationaalisesti muovautuneisiin organisaatioihin liittyy myös ajatus siitä, että mitä epähenkilökohtaisempi ihminen, sitä kovempi ammattilainen. Jokaisen johtajan täytyy nykyään kuitenkin olla kimmoisa ja se on mahdotonta ellei ole autenttinen. Autenttisuuteen liittyy käsitys itsestä kokonaisena. Jos tämä ei ole mahdollista, se näkyy ihmisen suoritus- ja toipumiskyvyssä erityisesti vaikeissa tilanteissa, Mattila selittää.

Osa johtajista taas haluaa pitää kaiken yksityiselämänsä hyvin yksityisenä. Ja siihen heillä onkin Mattilan mukaan täysi oikeus.

Verkostot käyttöön

Pekka Mattila osallistuu tänään Pride -viikon Helsingin pinkit yrittäjät –iltaan Helno Shopissa. Mattilan mielestä perinteinen pink money-ajatusketju, jossa vähemmistöihin suhtaudutaan mekaanisesti kävelevinä lompakoina lähtien heidän taloudellisesta hyödyntämisestään, on jopa vastenmielinen. On olemasssa nimittäin kiinnostavampikin ilmiö.

– Lähtökohtana on, että ei puhuta vähemmistöistä objekteina ja kuluttajina vaan enemmän tuottajina, tekijöinä ja johtajina. Miten pinkki yrittäjyys verkottuu? Miten voitaisiin tehdä enemmän yhteistyötä? Vähemmistöjen ulkopuolisuuteen, valtavirrasta syrjässä olemiseen ja syrjintäänkin voi liittyä voimaa, joka saa yhdistämään ponnistelut, tekemään yhteistyötä ja luottamaan toisiinsa.

Tällä hetkellä pohditaan, miten naisia saataisiin enemmän hallituksiin. Mattila uskoo, että tulevaisuudessa ajatus moninaisuudesta ulottuu myös erilaisiin koulutustaustoihin, kansallisuuksiin ja kulttuureihin.

– On surullista, että diversiteetti nähdään niin kapeasti. Odotan että moninaisuus aletaan nähdä eri tavalla. Esimerkiksi ne bisnekset, joiden asiakasryhmissä on merkittäviä vähemmistöjä ymmärtävät, että ehkä sen kulttuurin ja niiden yhteisöjen logiikan tunteminen voi olla hyödyksi myös erilaisissa päätöksentekijärooleissa.

Myytti luovista aloista

Mattilan mielestä työelämässä on paljonkin myyttejä liittyen seksuaalivähemmistöihin. Yksi on, että luovat ja vapaat organisaatiot ovat niitä suvaitsevaisempia työpaikkoja.

– Ennakkoluuloisimpiin asenteisiin olen törmännyt itse asiassa taiteen ja kulttuurin parissa. Perinteisissä organisaatioissa joudutaan olemaan hienotunteisempia ja sensitiivisempiä. Se saa monta kertaa tasaisen harmaat bisnesorganisaatiot olemaan aika reiluja ja hyviä työpaikkoja vähemmistöille. Voitko kuvitella, että jonkun asianajajatoimiston toimitusjohtaja menisi kertomaan, että naisille eivät sovi suuret veroasiat vaan sellaiset pienet veroasiat, joissa vaaditaan huolellisuutta, viittaa Mattila taannoisiin kapellimestarin kohua aiheuttaneisiin kommentteihin.

Youtubesta löytyy video, jossa Pekka Mattila oli vuonna 2010 mukana Kaikki muuttuu paremmaksi -kampanjassa.

– Oli itse asiassa aika hämmentävää, että olin videolla ainoa ammattijohtaja. Se on itse itseään ruokkiva kehä. Jos nuorille vähemmistöihin kuuluville puuttuu mallit tietyntyyppisistä ammateista, ei niihin ehkä automaattisesti osata hakeutuakaan tai mietitään, että ne eivät tule kyseeseenkään.

Videosta Mattilan puheesta otsikoitiin tietysti kärjistäen ”Homo on parempi pomo”. Se ei ollut aivan, mitä hän tarkoitti.

Tarkoitus oli sanoa, että jokin henkilökohtainen kokemus voi olla hyvin pysäyttävä ja herkistää ihmisen suhteessa muihin, lisäten usein vuorovaikutusälyä. Se tekee parempia johtajia – oli se ihmisen pysäyttävä kokemus mikä tahansa.

 

Pekka Mattila

Työskentelee Aalto University Executive Educationin johtajana ja yliopiston professorina.

”Pääsy molempiin maailmoihin on ylellisyys.”

Harrastaa poliittisia luottamustoimia ja kulttuuria. Oma vaikuttamisen alue onkin kulttuuri- ja taidepolitiikassa.

”Koen politiikan ja kulttuurin intohimon aiheiksi, jolloin ne eivät tunnu työltä”.

Vahvuutena työelämässä nopea innostuminen.

”Se nostaa hirveästi tekemisen energiatasoa ja intensiteettiä. Saa nopeammin valmista ja enemmän aikaan.”

 

/Riikka