Maanantaina 25.1.2022 alkoi käräjäoikeuden istunto kansanedustaja Päivi Räsästä vastaan, syytteenä kiihottaminen kansanryhmää kohtaan. Jälleen kerran huomaan olevamme tilanteessa, jossa esimerkiksi allekirjoittaneen ihmisoikeuksia ja ennen kaikkea arvoa mitataan oikeusistuimessa. Ennen kaikkea näen tämän myös erittäin tärkeänä tapauksena siitä, miten inhimillisyyttä ja empaattista käytöstä arvioidaan ja määritellään. 

Puoli yhdeksän uutisista katsoin, kun kansanedustaja Räsänen ilmoitti, että hänelle tässä on kysymys elämästä ja kuolemasta, Raamatusta, jonka hän katsoo ohjailevan käsityksiin ja siten myös ajatuksiaan ja mielipiteitään. Tämä hämmästytti ja kavahdutti, sillä kansanedustajan, lainsäätäjänä, tulisi hänen mielestäni toimia ensisijaisesti lakiemme mukaisesti, lakiemme, joita hän on säätämässä ja oikein mukaan hän varmasti myös haluaa meidän kansalaisten toimivan. 

Tasapuolisuuden nimeen on kuitenkin mainittava, että kansanedustaja Räsänen itsekin totesi maanantaina, että Raamattua voi käyttää viharikoksen välineenä. Siitä olemme varmastikin samaa mieltä, nyt kun vielä näkisimme kansanedustajan myös itse pystyvän arvioimaan omia sanojaan ja tekojaan samalla objektiivisuudella. 

Ottamatta kantaa minkään uskonnon kirjoitusten sisältöön tai tulkintaan, on todettava, että mikään ei voi ohittaa olemassa olevia lakeja, perustuslakia, joka myös turvaa samankaltaiset oikeudet ja turvan, ihan meille kaikille kansalaisille. Erityisen painavaa on mielestäni se, että demokratian edustaja, kansanedustaja, haluaa koetella hyvän maun, inhimillisyyden, empatian ja toisen ihmisen kunnioituksen rajoja tällä tavalla. Ja että käräjäoikeudessa jälleen otetaan mittaa siitä, mitä homoseksuaaleista saa tai ei saa sanoa. 

Kuka saa kehottaa ja kuka ei? 

Kehotuskielto poistettiin Suomen laista vasta vuonna 1999, siis se kielto, joka oli asetettu vuonna 1971, jolla kiellettiin julkinen kehottaminen samaa sukupuolta olevien väliseen haureuteen. Laki vaikutti mm. sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin liittyvien aiheiden käsittelyyn tiedotusvälineissä. Taustalla oli käsitys, että homoseksuaalisuus oli valinta ja ihminen olisi vieteltävissä homoseksuaaliksi. Tuntuu vähän siltä, että kansanedustaja Räsänen elää näin ajattelevassa todellisuudessa. 

Onneksi kuitenkin suurin osa kansanedustajalaitoksemme edustajista ja suurin osa meistä ajattelee toisin. Enkä usko, että kukaan meistä haluaa asettaa kehotuskieltoa kansanedustaja Räsäselle hän omista teoistaan tai sanoistaan. Mutta kohtuutonta ei ole meiltä vaatia häneltä lain, perustuslain noudattamista ja ennen kaikkea inhimillisyyttä, käytöstapoja ja perustavanlaatuista kunnioitusta toista ihmistä kohtaan.

Oikeutta käydään, ylpeyttä koetaan 

En pidä tästä oikeudenkäynnistä, en pidä siitä, että minun arvoani arvioidaan käräjäoikeudessa sitä kautta, mitä kansanedustaja minusta tai kenestä tahansa seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistön edustajasta saa sanoa tai kirjoittaa. Sen pitäisi olla itsestään selvää myös Päiville, kansanedustaja ja lainsäätäjä Räsäselle. 

Samalla huomaan kuitenkin jälleen jännittäväni lopputulosta, jännittäväni sitä, että olenko yhtä arvokas kuin muutkin. Se on kamala tunne. Samalla se valtava voiman lähde sille työlle, mitä järjestömme tekee: yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon työ, ylpeydellä. 

Vaikka käräjäoikeus nyt tarvitaan opettamaan käytöstapoja kansanedustajalle, ylpeyttä varten emme sitä tarvitse. Yhteisön voima, yhteinen tekeminen yhdenvertaisuutta varten on meidän ohjaava dokumenttimme, jota myös perustuslaki tukee! 

 

Panu Mäenpää
puheenjohtaja
Helsinki Pride -yhteisö

PS. Päiviä myös kiukutti se, että Kirkko on ollut kumppanimme Helsinki Pridessä. Se kumppanuus on mielestäni mahtavaa, se on osoitus siitä todellisesta lähimmäisen rakkaudesta, jota en ole vielä Päiviltä nähnyt.

Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä

logo
Ei kategoriaa23.5.2024

”Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa” – virallinen Pride Anthem uudell...

logo
Helsinki Pride 202422.5.2024

Poliittiset toimijat laajasti edustettuina tämän vuoden Helsinki Pride -tapa...

logo
Blogi21.5.2024

Sense of Belonging -hanke vahvistaa yhdenvertaisuuden toteutumista työelämässä