Päätös kaupungin vastaanottopalveluiden lopettamisesta tulisi kumota
Vuosi sitten, helmikuussa 2019 otimme kantaa siihen, kuinka rajusti vastaanottokeskusten sulkeminen pääkaupunkiseudulla heikensi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien (lhbtiq) turvapaikanhakijoiden jo ennestään haavoittuvaista asemaa. Olimme havainneet Together-työssämme että pikaiset siirrot pääkaupunkiseudun ulkopuolelle heikensivät yhteisömme jäsenten oikeusturvaa turvapaikkaprosessissa, alensi hyvinvointia ja toimintakykyä sekä altisti pimeillä asuntomarkkinoilla tapahtuvalle hyväksikäytölle. Tilanne on vuodessa edennyt vain huolestuttavampaan suuntaan.
Helsinki Pride -yhteisö tekee Together with Pride -työtä lhbtiq-turvapaikanhakijoiden hyvinvoinnin ja oikeuksien tukemiseksi. Yksilötason tukityön, vertaistukiryhmien ja yhteisöllisen toiminnan on todettu lisäävän hyvinvointia ja vastaavan asiakkaidemme erityistuen tarpeeseen. Olemme myös todenneet, että lhbtiq-turvapaikanhakijoiden siirrot pääkaupunkiseudun ulkopuolelle vaikeuttavat huomattavasti heidän mahdollisuuksiin saada riittävää tukea jaksamiseen ja turvapaikkaprosessiin, kotoutua sekä kuulua turvalliseen yhteisöön.
Jo pitkään nähtävissä ollut tieto vahvistui noin viikko sitten, kun Helsingin kaupunki vahvisti päättävänsä kaupungin oman vastaanottokeskustoiminnan kokonaan.
Helsingin Sanomat uutisoi aiheesta 7.3.2020 artikkelilla, jossa Maahanmuuttovirasto ja Helsingin kaupunki tuntuvat pallottevan vastuuta päätöksestä. Työmme näkökulmasta päätös uhkaa hävittää kolmen vuosikymmenen aikana hankitun ammatillisen kokemuksen, rakenteet ja heikentää lukemattomien haavoittuvassa asemassa olevien hyvinvointia.
Vastaanottotoiminnan päättäminen Helsingissä kokonaan olisi kestämätön päätös etenkin nykytilanteessa, jossa emme tiedä, millainen tilanne turvaa hakevien suhteen on tulevassa. Maailmanpoliittinen tilanne on myös herkkä muutoksille ja tässä tilanteessa Helsingin kaupungin vastaanottokeskusten sulkeminen olisi huolestuttava toimenpide, jolla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia.
Maahanmuuttoviraston uuden ohjeistuksen mukaisesti yksityismajoitukseen hakeudutaan ilmoittautumismenettelyllä ja tämä herättää meissä huolen asiakkaidemme asumisolosuhteiden turvallisuudesta.
Helsinkiin yksityismajoitukseen muuttavien määrä tulee tulevaisuudessa kasvamaan uusien ohjeistusten myötä. Pelkäämme, että varsinkin haavoittuvassa asemassa olevat lhbtiq-turvapaikanhakijat altistuvat jatkossa entistäkin enemmän hyväksikäyttöön perustuviin asumisratkaisuihin. Kotimajoitukset, jotka ovat järjestyneet Kotimajoitusverkoston kautta, ovat olleet turvallisia ja hyvinvointia tukevia asiakkaillemme, mutta niitä paikkoja pääkaupunkiseudulla ei juuri järjesty.
Viime syksynä Feministinen puolue teki kaupunginvaltuustossa esityksen siitä, että lhbtiq-turvapaikanhakijoille taattaisiin turvallista majoitusta kaupungin järjestämänä. Esitys ei valitettavasti mennyt läpi, mutta epämääräinen lupaus lhbtiq-turvapaikanhakijoiden majoitustilanteen parantamisesta muodostui.
Päätös Helsingin kaupungin vastaanottokeskustoiminnan lakkauttamisesta seuraa tällä vuosituhannella vauhtiin päässyttä trendiä sosiaalipalveluiden yksityistämisestä ja kilpailuttamisesta. Palveluiden yksityistäminen voi johtaa eriarvoistumiseen ja kaupunkilaisten epätasa-arvoiseen kohteluun. Tämä olisi vastoin Helsingin kaupungin oman strategian, joka velvoittaa kuntaa ehkäisemään eriarvoistumista.
Vetoammekin Maahanmuuttovirastoon ja Helsingin kaupunkiin, jotta järjetön päätös kaupungin vastaanottokeskusten sulkemisesta kumotaan.
Mielestämme Maahanmuuttoviraston ja Helsingin kaupungin kaltaisten, valtakunnan tasolla turvapaikkakysymyksiä ohjaavien ja esimerkkiä näyttävien tahojen tulisi pystyä parempaan. Helsingin kaupungin strategia pohjautuu malliin turvallisesta ja yhdenvertaisesta kaupungista, joka toimii suunnannäyttäjänä muulle Suomelle. Elämme nyt hetkiä, jolloin strategian täytäntöönpanoa todella punnitaan ja solidaarisuudelle sekä kauaskantoisten seurausten harkinnalle on tavallistakin kovempaa kysyntää.
Yasmin Yusuf , Together- työn ja inkluusion asiantuntija
Mimosa Puumalainen, Tukipalveluiden ja hyvinvoinnin asiantuntija
