Syksyllä julkaistun kouluterveyskyselyn tulokset vastaavat sitä todellisuutta jonka ympärivuotisessa työssämme sateenkaarinuorten kanssa näemme.

Yle uutisoi tuloksista 30.11.2019: Joka neljäs seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluva yläkoululainen kokee kotonaan fyysistä väkivaltaa. Yli 40 prosenttia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista nuorista kokee kotonaan myös henkistä väkivaltaa.

”Kokemukset kiusaamisesta, seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta ovat muihin nuoriin verrattuna huomattavasti yleisempiä”

 

Sateenkaarinuorten kuin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien aikuisten moninkertainen riski syrjinnälle ja tämän vaikutukset hyvinvointiin on todettu useissa kansainvälisissä tutkimuksissa jo vuosikymmeniä sitten. Myös Suomessa lhbtiq+ -erityisiä tutkimuksia on tehty pitkään niin nuorten kuin esimerkiksi perheen ja työn näkökulmista.  Hyvinvoiva Sateenkaarinuori -hanke (Seta ja Nuorisotutkimusseura 2012-2014) toi pitkään kaivattua tietoa suomalaisten sateenkaarinuorten kokemuksista koskien nuorten hyvinvointia ja syrjinnän kokemuksia. Tutkittua tietoa tarvitaan edelleen. Ajan kanssa ymmärryksemme ihmisyyden moninaisuudesta kehittyy ja myös lainsäädäntö huomioi entistä paremmin vähemmistöjen perus- ja ihmisoikeudet.

Suomen muutama vuosi sitten uudistuneet yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolait ovat maailman huippuluokkaa, mutta miten lakien velvoitteet syrjinnän ennaltaehkäistystä ja konkreettisista toimista tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi viranomaisten, työpaikkojen tai koulujen osalta nyt huomioidaan? Heikosti, jos katsomme Kouluterveyskyselyn tuloksia

”Sen lisäksi, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret kokevat muita enemmän kiusaamista koulussa, he kokevat sitä enemmän myös kotona. Yli 40 prosenttia heistä oli kokenut henkistä väkivaltaa vanhempiensa tai muiden huoltapitävien aikuisten taholta. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvista yläkoululaisista henkistä väkivaltaa kertoi kokeneensa peräti 46 prosenttia ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvista 45 prosenttia, kun muista samanikäisistä näin kertoi kokeneensa 28 prosenttia.

Fyysistä väkivaltaa kotona kertoi kokeneensa joka neljäs seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluva yläkouluikäinen, kun samanikäisistä vastaavaa oli kokenut noin joka kymmenes. Lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvista fyysistä väkivaltaa kotona oli kokenut keskimäärin 15 prosenttia. Muilla samanikäisillä luku oli 7 prosenttia.”

 

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten oikeuksia ajavia järjestöjä, sateenkaarierityisiä turvataloja ja kohtaamispaikkoja on löytynyt ympäri maailmaa vuosikymmeniä. Kohdennettuja tukipalveluja tarjoavat ammattilaiset psykologeista juristeihin eri puolilla maailmaa.

Suomessa saimme ensimmäisen avustuksen ammatillisen sateenkaarierityisen nuorisotyön kehittämiseen vastikään vuonna 2014  kun Aluehallintavirasto myönsi meille 20 000 euron  Lanuke-avustuksen. Avustus oli yli 20-vuotiaan yhdistyksemme suurin saama avustus. Se mahdollisti ainoan vakituisen työntekijän rinnalle tuntityöntekijän kehittämään ja ohjaamaan sateenkaarinuorten vertaistoimintaa yhdessä vapaaehtoisten sekä kehittämään pääkaupunkiseudun kuntien kykyä huomioida sateenkaarinuoret palveluissaan.

Ensimmäisestä hankkeesta on vasta viisi vuotta mutta muutosta on tapahtunut. Sateenkaarierityinen sosiaali- ja nuorisotyö on kehittynyt niin sateenkaarinuorten avoimen toiminnan vahvistamiseksi kuin yksilötason tuki- ja neuvontatyön tarjoamiseksi. Vuonna 2015 aloitimme turvapaikanhakijoille ja pakolaistaustaisille kohdennetun Together-työn, jonka usein nuoret ja traumataustaiset asiakkaat ovat äärimmäisen haavoittuvassa asemassa.

Olemme pilotoineet kohdennettuja tukipalveluita ja toimintaa hyvin pienillä tai olemattomilla julkisilla avustuksilla. Kiitos vuoden 2014 Lanuke-avustuksen saimme kunnat aktivoitumaan sateenkaarinuorten osalta ja kuntien tuki työllemme on hiljalleen vahvistunut. Vuonna 2017 saimme ensimmäisen STEA-avustuksen, nostaen yhdistyksen täysipäiväisten työntekijöiden luvun kahteen.

 

Jotta pystymme muuttamaan Kouluterveyskyselyn häpeälliset luvut paremmiksi tulee viranomaisten, kuntien ja ministeriöiden, radikaalisti vahvistaa sateenkaarierityisen työn resursseja nostamalla julkista tukeaan. Olemmekin hakeneet korotuksia niin Helsingin kaupungin kuin STEA:n avustuksiin vastataksemme paremmin työssämme esiin nouseviin haasteisiin.

Olemme vakuuttuneita, että muutamien työntekijän sijaan tarvitsemme kaikki mukaan, niin kuntien työntekijät kuin muut kolmannen sektorin toimijat. Mutta muutos joka tarvitaan kouluissa, kodeissa, työpaikoilla ja kaduilla ei tapahdu hetkessä eikä pelkällä tahtotilalla. Se tapahtuu resursseilla, jotka tähän asti ovat olleet liian pienet sekä epäoikeudenmukaiset sateenkaarinuorille, jotka joutuvat kohtaamaan vähäisen tiedon ja riittämättömän tuen vaikutukset arjessaan.

 

 

Aaro Horsma,

toiminnanjohtaja

 

 

Voit antaa tukesi sateenkaarinuorille lahjoittamalla ympärivuotiselle Nuorten Pride -työllemme:

https://pride.fi/kauppa/lahjoitukset/lahjoita-sateenkaarierityiseen-nuorisotyohon/

Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä

logo
Uutiset18.9.2024

Piia Pentti aloittaa Helsinki Pride -yhteisön kumppanuuspäällikkönä

logo
Rekry12.7.2024

Helsinki Pride -yhteisö rekrytoi: Helsinki Pride -tapahtuman kumppanuuspääll...

logo
Helsinki Pride 202429.6.2024

Helsinki Pride -yhteisö jakoi Ylpeys muuttaa maailmaa -tunnustuspalkinnot yh...