Sense of Belonging -hanke vahvistaa yhdenvertaisuuden toteutumista työelämässä

“Sateenkaariliput”
“Pronominien kysyminen”
“Oletusten tekemisen välttäminen”
“Joukkoon mukaan ottaminen”

Yllä oleva on ote nuorten ajatuksista siitä, mikä luo heille turvallisuuden tunnetta sosiaalisissa tilanteissa. Asiaa kysyttiin 7.5. Diakonissalaitoksen Vamos-nuorisotoimintaan osallistuvilta, noin 16-29 vuotiailta osana Helsinki Pride -yhteisön ja Vamoksen Moninaisuus työelämässä -tapahtumaa. Tilaisuudessa esiteltiin muun muassa Helsinki Priden tekemää koulutuksellista kumppanuustyötä yritysten ja muiden työnantajien kanssa.

Turvallisuuden tunnetta, kuten joukkoon kuulumisen kokemusta ja omana itsenään olemisen mahdollisuutta voidaan käsitellä monenlaisissa viitekehyksissä, kuten turvallisemman tilan periaatteiden ja psykologisen turvallisuuden kautta. Lopulta kyse on hyvin usein todella arkisista asioista, jotka eivät kuitenkaan ole itsestäänselvyyksiä, sillä ne eivät välttämättä ole yleisesti normien mukaisia toimintatapoja eri yhteisöissä, kuten työpaikoilla. Tätä alleviivaa esimerkiksi Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) toukokuussa julkaisema “LGBTIQ equality at a crossroads – Progress and challenges” (2023) -kyselytutkimus. Tutkimuksen mukaan 48 % kyselyyn Suomessa vastanneista salaa sateenkaarivähemmistöön kuulumisen työpaikallaan. Vastaava tulos edellisessä kyselytutkimuksessa vuodelta 2019 oli 27 %. Vertailun vuoksi vastaavat prosentit Pohjoismaissa ovat Ruotsin kohdalla 37 % ja Tanskassa 24 % (2023).

Samaan aikaan sateenkaarinuoret kokevat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Kouluterveyskyselyiden perusteella järjestelmällisesti muita nuoria enemmän yksinäisyyttä ja tyytymättömyyttä elämäänsä. Mielenterveysoireet ovat sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla nuorilla merkittävästi yleisempiä kuin cis- ja heteronuorilla. Sateenkaarinuoret kokevat myös muita nuoria harvemmin saavansa tukea mielialaan liittyvissä asioissa esimerkiksi vanhemmiltaan.

Muun muassa Suomen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslait, yritysten DEI (Diversity, Equity, Inclusion) -toiminta ja EU:n tuore yritysvastuudirektiivi asettavat raameja sekä sparraavat työelämää kohti syrjinnän kitkemisestä ja yhdenvertaisuuden edistämistä. Tässä on muutamia esimerkkejä siitä, miten yhdenvertaisuuden toteutumista voi omassa organisaatiossa, erityisesti johdon aktiivisella toiminnalla ja esimerkillä vahvistaa:

• Työntekijöiden pronominien lisääminen muun muassa osaksi sähköpostien allekirjoituksia ja etäkokousten osallistujanimiin, esimerkiksi Teamsissa tai Zoomissa. Tämä normalisoi pronominien käyttöä, myös cissukupuolisten työntekijöiden keskuudessa, mikä puolestaan madaltaa koko työyhteisön kynnystä käyttää haluamiaan pronomineja itsestään. Tähän käytäntöön kannattaa kannustaa työntekijöitä perehdytyksestä alkaen.
• Esimerkiksi paikalliseen työehtosopimukseen yhdenvertaisuutta edistävien kirjausten laatiminen, kuten hormonilääkityksen sisällyttäminen osaksi työterveyspalveluja, tässä tapauksessa erityisesti transihmisten sukupuolenkorjausprosessia varten. Työnantajat voivat valita kilpailuedun muihin toimijoihin nähden työntekijöiden hyvinvointiin panostaen, kuten tällä tavalla transihmisten transitioprosesseihin myönteisesti työterveyden kautta vaikuttamalla.
• Sateenkaariteemojen näkyväksi tekeminen ympäri vuoden, esimerkiksi koulutuksin. Koulutuksilla voidaan avata keskustelua työyhteisössä muun muassa vähemmistöstressin ja mikroaggressioiden ilmenemisestä ja siten niiden vähentämisestä, sekä kehittää johdon tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitteluosaamista. Ympärivuotinen yhdenvertaisuustyö tuo rutiinia tekemiseen, auttaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman käytännön toteuttamisessa, kirittää tavoitteiden kunnianhimoa, sekä vähentää toistojen kautta inhimillistä jännitystä epäonnistumisesta yhdenvertaisuuden toteuttamisessa.

Yllä olevia ja lukuisia muita hyviä työelämäkäytäntöjä, eli koulutusta sekä muuta sparrausta tarjotaan työyhteisöille Helsinki Pride -yhteisön Sense of Belonging -hankkeessa. Tarjottava tuki on täysin räätälöitävissä organisaatiokohtaisten toiveiden ja tarpeiden mukaan. Yhtenä keskeisenä tavoitteena Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) osarahoittamassa hankkeessa on myös tarjota työkokeiluja sateenkaarinuorille hankkeen yhteistyöyrityksissä. Lue lisää ja ole yhteyksissä!

Touko Niinimäki
Koulutussuunnittelija
Sense of Belonging -hanke
touko@pride.fi / +358 44 759 8318