Solidaarisuus ja antirasismi Pride-liikkeessä
Tämän vuoden Helsinki Pride -viikkoa vietetään 26.6.–2.7.2023. Teemana on Joy and Riot – Riemu ja kapina – sillä maailmaa muuttaaksemme tarvitsemme molempia! Riemu korostaa iloa ja ylpeyttä sateenkaari-identiteetistämme ja yhteisömme moninaisuudesta. Riemu toimii ylpeyden tavoin vastavoimana vihalle, epäoikeudenmukaisuudelle ja kaikelle syrjinnälle – myös sisäistetylle. Kapina kuvastaa oikeuttamme olla olemassa tehden samalla kunniaa Pride-liikkeen historialle ja sen juurille. Nostamme kesäkuun jokaisella viikolla Pride-kuukauden teemaan liittyviä aiheita. Pride-kuukauden aloitamme käsittelemällä anti-gender liikehdinnän ja aktivismin yhteyttä. Kesäkuun toisen viikon teemana on solidaarisuus ja blogissa käsitellään antirasismin merkitystä Pride-liikkeessä.
Solidaarisuudella viitataan yleensä yhteisvastuullisuuteen ー siihen, että pidämme huolta toisistamme. Solidaarisuuteen liittyy myötämielisyys muita ihmisiä kohtaan, sekä ihmisten kunnioittaminen huolimatta yksilön ominaisuuksista, kuten sosioekonomisesta asemasta, kulttuurista tai kansalaisuudesta. Yhdenvertaisuutta edistääksemme meidän tulee toimia koko moninaisen sateenkaariyhteisön etu huomioiden ja tunnistaa ne ryhmät ja yksilöt, jotka yhteiskunta asettaa eriarvoiseen asemaan.
Solidaarisuus on myös sitä, että etuoikeutetussa asemassa olevat eivät puhu marginalisoitujen puolesta. Siksi tämän artikkelin kirjoittamisen tukena on käytetty lähteitä toimijoilta, joilla on kokemus yhteiskunnassa toimimisesta rodullistetussa kehossa. Artikkelin lopussa on lista antirasistisista toimijoista ja keinoista toimia liittolaisena.
Miksi antirasismia tarvitaan?
Vuonna 2018 julkaistun Being Black in the EU -raportin mukaan Suomi on Euroopan rasistisin maa tummaihoisille ihmisille 11 vertailun kohteena olleesta maasta. Rodullistettuihin ihmisiin kohdistuu nykypäivän Suomessa vallankäyttöä, joka perustuu kolonialistiseen historiaan. Muun muassa Ruskeiden tyttöjen Afrosuomen historiaa etsimässä -podcastin Pimeyden sydämessä -jaksossa valotetaan Suomen roolia kolonialismissa ja orjataloudessa. Historiallisten ja nykyaikaisten ennakkoluulojen ja rasististen rakenteiden takia rodullistetut yksilöt ovat haavoittuvammassa asemassa, kuin ne jotka eivät fyysisten tai kulttuuristen ominaisuuksiensa perusteella kohtaa ennakkoluuloja.
“Rodullistaminen on sosiaalinen prosessi, jossa valta-asemassa olevat liittävät yksilöön tai ihmisryhmään ennakkoluuloja etnisen taustan, uskonnon ja/tai ihonvärin perusteella”, todetaan kansalaisjärjestö Fem-R:n antirasistisessa sanastossa. Sateenkaarevien rodullistettujen henkilöiden kohdalla yhteiskunnalliseen asemaan vaikuttavat usein myös ennakkoluulot, joita liitetään sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin. Rodullistetut lhbtiq+ -ihmiset altistuvat moniperustaiselle syrjinnälle, jolla tarkoitetaan sitä, että yksilöllä on useampia kuin yksi ominaisuus, joiden perusteella häntä syrjitään.
Antirasistinen työ Pride-liikkeessä
Priden juuret ovat rodullistettujen transihmisten kapinassa syrjivää yhteiskuntaa vastaan. Sateenkaariyhteisö ei saa unohtaa tätä. Helsinki Pride toimii intersektionaalisen feminismin periaatteiden mukaisesti, sillä se tarjoaa työkaluja moniperustaisen syrjinnän huomioon ottamiseen ja myös antirasistiseen työotteeseen.
Helsinki Pride -yhteisön Together with Pride -toiminnassamme pyrimme tukemaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä erilaisissa haasteissa, joita he Suomessa kohtaavat. Toiminta on suunnattu turvapaikanhakijoille, pakolaistaustaisille ja muuten maahan muuttaneille sateenkaari-ihmisille. Together with Pride -toiminnan sosiaali- ja nuorisopalveluiden asiantuntija Yasmin Yusufin mukaan erityisen haavoittuvassa asemassa ovat ihmiset, jotka kuuluvat useampiin marginalisoituihin identiteetteihin, kuten seksuaalivähemmistöihin- ja tai sukupuolivähemmistöihin kuuluvat turvapaikanhakijat tai pakolaiset ja rodullistetut.
“He kohtaavat usein sekä suoraa että epäsuoraa syrjintää, ja kokevat ulossulkemista sekä sateenkaari- että maahanmuuttajayhteisöissä. Useaan vähemmistöön kuuluminen, vähemmistöstressi sekä moniperustaisen syrjinnän kokemukset kuormittavat hyvinvointia kumuloivasti”, Yusuf toteaa.
Antirasismia ja intersektionaalisuutta tarvitaan purkamaan negatiivisia asenteita ja ennakkoluuloja, jotka marginalisoivat yksilöitä ja ihmisryhmiä. Tarkastelemalla omaa toimintaamme yksilö- ja rakennetasolla, voimme purkaa haitallisia toimintamalleja ja luoda yhdenvertaisempaa maailmaa.
Antirasismi ja antirasistiset työkalut
Antirasismi on osa intersektionaalista yhdenvertaisuustyötä, sillä ilman rasismin tunnistamista emme voi aidosti työskennellä ihmisoikeuksien eteen.
Oikeusministeriö ja Yhdenvertaisuusvaltuutettu lanseerasivat vuonna 2021 Olen antirasisti -kampanjan, jota suunnittelemassa olivat yhdenvertaisuusvaltuutettu ja asiantuntijaraati. Asiantuntijaraadin jäseninä toimivat Sara Salmani, Ima Iduozee, Mete Sasioglu ja Maria Friman. Kampanja nimeää useita keinoja olla antirasisti ja toimia solidaarisesti, mitkä on jaettu kolmeen kategoriaan:
1. Hanki tietoa antirasismista
Vaikuttaakseen asioihin on tärkeää ymmärtää ilmiöitä ja hahmottaa, mistä todella on kyse. Kouluttaudu antirasismista ja rasismin historiasta ja nykytilanteesta. Hanki tietoa antirasististen toimijoiden verkkosivuilta, somesta, kirjallisuudesta ja luotettavista uutislähteistä.
2. Ymmärrä oma roolisi
Ole avoin jatkuvalle oppimiselle, kuuntelemiselle ja toiminnalle. Ymmärrä, että kaikilla on tärkeä rooli ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden edistämisessä. Kuuntele niitä, joita asia koskettaa sen sijaan, että kertoisit oman kokemuksesi. Konsultoi asiantuntijoita.
3. Toimi aktiivisesti rasismia vastaan
Puutu epäasialliseen käytökseen ja puheeseen aktiivisesti. Passiivinen vastustaminen ei riitä, sillä rasismiin tulee puuttua aktiivisesti. Ohjaa oikean tiedon pariin ja toimi vahvana liittolaisena. Lahjoita antirasistisille toimijoille ja osoita tukesi teoin ja sanoin. Marginalisoidut ryhmät tarvitsevat liittolaisuutta ja antirasismin edistäminen on meidän kaikkien asia.
Lue lisää ja ota seurantaan:
