Vieraskynä: 9 Gatherings-hanke
Romanien ulossulkeminen työstä ylläpitää eriarvoisuutta
Viime maaliskuussa 102 suomalaista kansanedustajaa allekirjoitti aloitteen, jossa vaaditaan kerjäämisen rajoittamista ja kerjäävien henkilöiden rekisteröitymistä viranomaisille. Laki vaikuttaisi pääasiassa Suomeen tulleiden romanisiirtolaisten elämään ja kieltäisi heidän viimeisen mahdollisuutensa toimeentuloon. Tällaisella rajoituksella voidaan ainoastaan varmistaa, että köyhät pysyvät köyhinä.
Kerjääminen ei toki ole kovin hyvä tulonlähde. Myös kerjäävät romanisiirtolaiset sanovat, että tekisivät mieluummin muita töitä, jos heillä olisi vaihtoehtoja.
Romaniassa työttömyysluvut hipovat taivaita, ja romaneille työnsaanti on erityisen vaikeaa heihin kohdistuvien ennakkoluulojen ja rasismin vuoksi. Lisäksi pakkohäädöt, joissa kokonaiset romaniyhteisöt ajetaan kaupunkien ulkopuolelle, vaikeuttavat työssäkäyntiä. Erityisesti Tšekissä, Kreikassa ja Slovakiassa syrjintää työmarkkinoilla edeltää usein syrjintä koulutuksessa.
EU:n perusoikeusviraston mukaan noin 40 prosenttia Etelä- ja Kaakkois-Euroopan romaneista elää kotitalouksissa, joissa jonkun on täytynyt mennä nukkumaan nälkäisenä vähintään kerran viimeisen kuukauden aikana, koska ruokaan ei ole ollut varaa. Monet lähettävätkin täällä tienaamansa rahat kotiin perheelleen ja sukulaisilleen, jotta nämä pärjäisivät talven yli.
Syrjintä ei kuitenkaan jää kotimaahan vaan jatkuu uudessa maassa. Romaneihin kohdistuvan rasismin vuoksi heidän asemansa työmarkkinoilla on huonompi kuin muiden Keski- ja Itä-Euroopasta tulevien siirtotyöläisten.
On myös hyvä muistaa, että syrjintä koskettaa myös Suomen romanivähemmistöä. Vähemmistövaltuutetun tänä vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan myös yli puolet suomalaisista romaneista on kokenut syrjintää työnhaussa viimeisen viiden vuoden aikana.
Liikkuvat romanit ovat EU-kansalaisia, joiden palkkaaminen on Suomessa laillista. Romanisiirtolaiset eivät voi kuitenkaan ilmoittautua työnhakijoiksi tai saada tukea työnhakuun, koska eivät voi rekisteröityä asukkaiksi ilman työpaikkaa. Vaikka koulutuksen puute ja rikkonaiset työurat ovat romaneilla yleistä, monilla on kuitenkin ammattitaitoa ja työkokemusta eri Euroopan maista.
Romanisiirtolaisten tilanne on tietysti pitkälle seurausta heidän taloudellisesta ja sosiaalisesta tilanteestaan kotimaissaan. Eikä heidän yhdenvertainen asemansa toteudu ennen kuin romanien syrjintä lopetetaan koko Euroopassa. Suomessa yleinen tapa sysätä vastuuta romanien tilanteesta milloin EU:lle, milloin lähtömaille on kuitenkin kestämätön. Romanisiirtolaisten toimeentulon parantaminen ja työoikeuksien toteutuminen edellyttää uusien kieltojen sijaan yhteistyötä romanien kanssa ja kontaktien luomista paikallisen väestön ja romanien välille.
Yhtenä pienenä askeleena tähän suuntaan lauantaina Pride-torilla romanisiirtolaiset myyvät kierrätysmateriaaleista tekemiään koruja ja koriste-esineitä. Tuotteet on valmistettu yhdessä suomalaisten taitelijoiden kanssa. Myyntipöydän tuotto menee kokonaisuudessaan romaneille.
Myyntipöytä on osa taiteilija Elviira Davidowin vetämää Tips and Tricks to the Urban and Festival Culture -projektia, jossa synnytetään vaihtoehtoisia tulonlähteitä kerjäämiselle yhdessä romanisiirtolaisten kanssa. Projekti toteutetaan osana Vapaa liikkuvuus -verkoston koordinoimaa 9 Gatherings -hanketta, joka kehittää uusia tapoja toimia siirtolaisten oikeuksien parantamiseksi.
