Tukea ja tietoa - Helsinki Pride -yhteisö ry

Tukea ja tietoa

Tietoa tuki-,neuvonta- ja koulutuspalveluista, sateenkaarisanaston sekä usein kysytyt kysymykset

Tällä sivulla:

1. Tuki- ja neuvontapalvelut

2. Koulutuspalvelut

3. Sateenkaarisanasto

4. Usein kysytyt kysymykset

 

 

1. Tuki- ja neuvontapalvelut

Voit ottaa yhteyttä Helsinki Pride -yhteisön työntekijöihin jos kaipaat tukea tai neuvoa, luottamuksellista keskusteluapua tai ohjausta sateenkaarisensitiviisiin palveluihin. Tutustuthan myös muihin sateenkaarierityisiin palveluihin  josta löydät apua esimerkiksi seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuden eri kysymyksiin, ulostuloon, syrjintäkokemuksiin tai muihin sateenkaarierityisiin kysymyksiin liittyen.

Aaro Horsma, toiminnanjohtaja

Voit ottaa yhteyttä Aaroon näistä asioista:

  • Tukikeskustelut ja palveluohjaus seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Puhelinaika maanantaisin ja torstaisin klo 15-16  numerossa +35845  121 0026, sähköposti aaro@pride.fi

Aaro is the Executive Director of Helsinki Pride Community. You can contact Aaro about these things: Support Discussions and guidance in situations relating the diversity of sexual orientation and gender. Phone hours on Mondays and Thursdays from 3 pm to 4 pm at +35845 121 0026, e-mail aaro@pride.fi

Yasmin Yusuf, Together- työn ja inkluusion asiantuntija

Voit ottaa yhteyttä Yasminiin näistä asioista:

  • Tukikeskustelut ja palveluohjaus turvapaikanhakijoille, pakolaistaustaisille ja maahanmuuttajataustaisille. Puhelinaika tiistaisin klo 11-13  numerossa +35845 1337077, sähköposti yasmin@pride.fi

Yasmin is the Expert on Together -work and Inclusion You can contact Yasmin about these issues: Support discussions and guidance for lgbtiq+ asylum seekers, – refugees and – immigrants. Phone hours on Tuesdays from 11 am to 1 pm at +35845 1337077, e-mail yasmin@pride.fi

 

Muut sateenkaarierityiset palvelut:

Sinuiksi tuki- ja neuvontapalvelu

Palvelussa voit kysyä mistä tahansa mieltäsi askarruttavasta oman tai läheisen seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuolen moninaisuuteen liittyvistä kysymyksistä, kuten sosiaalisista paineista, vertaisuudesta, seurustelun aloittamisesta, kaapista ulostulosta, parisuhde-, perhe- ja työelämästä, ikääntymisestä, yksinäisyydestä, eheyttämisestä, vihapuheesta, kiusaamisesta tai muista syrjintäkokemuksista. Sinuiksi-palvelu järjestää puhelinpäivystystä, anonyymiä kysymyspalstaa sekä erilaisia chat-keskusteluja.

Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeksus (ent. Transtukipiste)

Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus tarjoaa psykososiaalisia tukipalveluja transihmisille ja heidän läheisilleen sekä toimii sukupuolen monimuotoisuuden asiantuntijana. Palvelut on tarkoitettu kaiken ikäisille sukupuolivähemmistöön kuuluville, sukupuoltaan pohtiville ja heidän läheisilleen. Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus tarjoaa sekä maksutonta ammatillista keskusteluapua että vertaistukea.

Perhesuhdekeskus

Pohdituttaako sinua jokin perhesuhteessasi? Onko jokin pielessä tai onko sinulla huoli siitä, miten perhesuhteesi voi? Perhesuhdekeskuksen puhelinpalvelu tarjoaa tukea kaikkiin sateenkaari-ihmisten perhe- ja läheissuhteisiin. Olitpa itse sateenkaari-ihminen tai sateenkaari-ihmisen vanhempi, puoliso, sisarus, lapsi tai muu läheinen, voit keskustella tilanteesta perhetyöntekijän kanssa. Tapaaminen on mahdollista Helsingin toimitiloissa, Skypen välityksellä tai puhelinkeskustelun muodossa.

Sateenkaariperheet

Sateenkaariperheiden neuvontapalvelusta saa tietoa ja neuvoja perhe-elämään ja perheen perustamiseen liittyvissä asioissa (mm. lapsen saamisen mahdollisuudet) sekä palveluihin, etuuksiin ja lakiasioihin liittyvissä kysymyksissä. Neuvontaa puhelimitse on saatavilla tiistaisin klo 12–13 ja torstaisin klo 9–10 numerossa 050 321 0048.

Sateenkaariseniorit – Setan seniorit

Sateenkaarisenioreille tarkoitettu avoin ja luottamuksellinen vertaistukiryhmä kokoontuu kolme kertaa kuukaudessa Helsingissä. Ryhmä on tarkoitettu seniori-ikäisille ja sitä lähestyville yli 50-vuotiaille. Ryhmä on luonteeltaan vertaistuellinen ja sen aikana keskustellaan osallistujille tärkeistä aiheista.

Dreamwear Club

Transfeminiinien ja transvestiittien järjestö Dreamwear Club tarjoaa vertaisneuvontaa yksilöille ja heidän läheisille sekä vertaistuellisia tapahtumia. Palvelu on tarkoitettu kaikille, joita kummastuttaa/ihastuttaa/vihastuttaa/riemastuttaa/ahdistaa/… oma tai läheisen ihmisen (epätyypillinen) sukupuolikokemus ja sukupuolen ilmaisu. Siis kaikille transihmisille ja heidän läheisilleen eli puolisot, lapset, vanhemmat ja ystävät. Siis kaikille keskusteluapua kaipaaville.

Tietoa intersukupuolisuudesta

Helsingissä kokoontuu kerran kuussa ammatillisesti ohjattu vertaisryhmä intersukupuolisille ihmisille. Mikäli sinulla on halu jakaa ja kuulla intersukupuolisuuden mukanaan tuomia kokemuksia, tunteita ja ajatuksia, olet tervetullut mukaan. Ryhmä on luottamuksellinen, voimavarakeskeinen ja vertaisuudesta voimaa ammentava. Ryhmä on osallistujille maksuton.

Seksuaalineuvontaa ja seksuaaliterveys palveluita:

Chekpoint – Miestenkesken

Anonyymi ja maksuton hiv-testauspalvelu ja seksuaalineuvontapalvelu Helsingissä, Oulussa ja Tampereella miehille, joilla on seksiä miesten kanssa. Chekpoint – Mistenkesken on Hivpointin alainen palvelu.

Sexpo

Neuvontapuhelin on valtakunnallinen eli voit soittaa mistä päin Suomea tahansa. Puhelu on soittajalle täysin ilmainen. Voit keskustella nimettömänä ammatti-ihmisen kanssa mieltäsi askarruttavista asioista seksuaalisuuteen ja ihmissuhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Neuvontapuhelimessa päivystää koulutettu seksuaalineuvoja tai -terapeutti.

HIVPoint

Hivpointilla palveluihin kuuluu valtakunnallinen neuvontapuhelin, chat-palvelu, nettineuvonta-palsta. Lisäksi Hivpointilta voit varata maksuttoman käynnin Helsingistä, Tampereelta ja Oulusta. Vastaanotolla sinulla on mahdollisuus keskustella hivistä ja muista seksitaudeista, seksuaalisuudesta tai hiv-tartuntaan liittyvistä elämänmuutoksista.

Positiiviset ry

Positiiviset ry on vuonna 1989 perustettu hiv-tartunnan saaneiden ja heidän läheistensä vertaistuki- ja edunvalvontajärjestö sekä ainoa hiv-tartunnan saaneiden ja aidsia sairastavien potilasjärjestö Suomessa. Tukikeskusteluissa sinulla on mahdollisuus kahdenkeskisiin keskusteluihin Positiiviset ry:n työntekijän kanssa. Voit keskustella joko puhelimitse tai sopia henkilökohtaisen tapaamisen.

 

Seksuaalinen kaltoinkohtelu, väkivalta, rikoksen kohteeksi joutuneelle:

Seri-tukikeskus

Seri-tukikeskus on seksuaalista väkivaltaa (raiskaus) kohdanneiden tukiyksikkö Naistenklinikalla. Tukikeskus palvelee kaikkia yli 16-vuotiaita sukupuolesta riippumatta: naisia, miehiä ja transihmisiä, inter- ja muunsukupuolisia. Tukikeskuksessa asiakas saa kokonaisvaltaisen palvelun yhdestä paikasta. Kyseessä on matalan kynnyksen yksikkö, jonne voi hakeutua itse, omaisten kanssa tai viranomaisen ohjaamana.

Raiskauskriisikeskus Tukinainen

Raiskauskriisikeskus Tukinainen antaa tukea, apua ja neuvontaa seksuaalirikosten uhreille, heidän läheisilleen ja uhrien parissa työskenteleville. Raiskauskriisikeskus tarjoaa maksuttomia terapeuttisia palveluja asiakkailleen. Yli 16-vuotiailla asiakkailla on mahdollisuus kriisitapaamisiin ja -hoitoon Tukinaisen kriisityöntekijän vastaanotolla. Tapaamisiin voi tulla yksin tai yhdessä ystävän, läheisen tai omaisen kanssa. Alle 16-vuotiailla on mahdollisuus tulla neuvonta- ja ohjauskäynneille. Tapaamisiin hakeudutaan kriisipäivystyksen kautta.

Naistenlinja

Naisten Linja on tarkoitettu kaikenikäisille väkivaltaa kokeneille tai väkivallasta huolestuneille naisille. Voit soittaa tai ottaa yhteyttä verkon kautta. Sinulle vastaavat vapaaehtoiset naiset, jotka ovat koulutettuja tukemaan sinua. Toiminta on luottamuksellista.

RIKU – Rikosuhripäivystys

Oletko joutunut rikoksen tai rikosyrityksen kohteeksi tai oletko joutunut rikoksen todistajaksi?Rikosuhripäivystyksen (RIKU) tehtävä on parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasian todistajan asemaa vaikuttamalla ja tuottamalla tukipalveluita. Sivulta löydät neuvoja muun muassa siihen, kuinka tehdä rikosilmoitus.

Kunniaan liittyvät kysymykset ja konfliktien ehkäisy:

Loistosetlementti, SOPU

SOPU on osa Loisto setlementti ry:n toimintaa ja SOPU-työn tavoitteena on ennaltaehkäistä kunniakäsityksiin liittyviä konflikteja ja väkivaltaa perheissä ja yhteisöissä. Toiminnan kohderyhmänä ovat nuoret, perheet ja yhteisöt, joissa esiintyy kunniaan liittyviä haasteita sekä monikulttuuristen nuorten ja perheiden parissa työskentelevät. Loisto setlementin Sopu-työ ja sen alaisuuteen kuuluva Baher-projekti tekee töitä kunniaan liittyvien kysymysten parissa. Työyhteisöstä löytyy useita eri kieliä puhuvia työntekijöitä, joiden yhteystiedot (ja listauksen kielistä) voi katsoa Sopun sivuilta.

Syrjintä, tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskysymykset:

Tasa-arvovaltuutettu

Tasa-arvovaltuutetulta saat ohjeita ja neuvoja, jos epäilet tulleesi syrjityksi. Tasa-arvovaltuutetun neuvot ovat ilmaisia.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu

Voit ottaa yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutetun asiakaspalveluun, jos olet kokenut tai havainnut syrjintää iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Yhteyttä voi ottaa myös syrjintää kokeneen henkilön puolesta.

Tukea ja turvaa äkillisiin kriiseihin ja psyykkiseen hätään:

SOS-kriisikeskus, Suomen mielenterveysseura

SOS-kriisikeskus Helsingissä tarjoaa lyhytkestoista keskusteluapua kriisistä selviytymisen tueksi. Voit tulla vastaanotolle yksin, puolisosi kanssa tai perheenä. Tukea ja apua tarjotaan myös maahanmuuttajille suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai tarvittaessa tulkin välityksellä.

Valtakunnallinen kriisipuhelin

suomeksi 09 2525 0111
ruotsiksi 09 2525 0112
arabiaksi 09 2525 0113
Englanniksi voi soittaa ruotsin- ja arabiankielisille linjoille.
Lisätietoja mieli.fi/kriisipuhelin

Itsemurhien ehkäisykeskus

Itsemurhien ehkäisykeskuksen tavoitteena on ehkäistä itsemurhia tarjoamalla tukea ja apua itsemurhaa yrittäneille. Keskus tarjoaa myös tietoa, miten toimia jos on huolissaan läheisestään ja kuinka rohkaista itsetuhoisista ajatuksista kärsiviä hakemaan apua. Tuki on tarkoitettu kaikille itsemurhaa yrittäneille mahdollisimman pian itsemurhayrityksen jälkeen. Keskusteluavun tavoitteena on ehkäistä itsemurhayrityksiä ja vähentää itsemurha-alttiutta. Itsemurhien ehkäisykeskuksesta voi varata ajan seuraavina aikoina: ma-pe klo. 9-17. Numerosta:  0800 98 030.

Ensi- ja turvakotienliitto

Ensi- ja turvakotien liitto on valtakunnallinen lapsi- ja perhejärjestö, joka auttaa vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä sekä tekee perheväkivaltaa ehkäisevää työtä.

Pääkaupunkiseudun turvakodit

Turvakoti on tarkoitettu lyhytaikaiseksi turvapaikaksi lähisuhteessaan väkivaltaa kohdanneille silloin, kun kotiin jääminen väkivallan, uhkailun tai pelon takia tuntuu vaikealta tai on vaarallista.  Asiakkaat saavat turvakotiasiakkuutensa aikana henkisen ja käytännöllisen avun lisäksi ylöspidon ruokineen ja liinavaateineen.

Suvanto ry – Suvanto-linja

Suvanto-linjalle voivat soittaa ikääntyneet sekä heidän läheisensä ja muut ikääntyneen henkilön hyvinvoinnista huolestuneet. Linjalle voi soittaa myös ammatillisissa ja opiskeluun liittyvissä ikääntyneiden hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Voit soittaa Suvanto-linjalle, jos tunnet huolta omasta tai tuntemasi ikääntyneen ihmisen hyvinvoinnista tai turvallisuudesta. Linjan päivystäjät tarjoavat tukea ja neuvontaa kaltoinkohtelua, hyväksikäyttöä, väkivaltaa tai niiden uhkaa kokeneille henkilöille.

Tietoa sosiaalipalveluista ja etuuksista:

Neuvontapiste Ne-Rå – Kalliolan Setlementti Ne-Råssa annetaan sosiaalipalveluihin, etuuksiin ja asumismahdollisuuksiin liittyvää neuvontaa ja ohjausta, autetaan hakemusten täyttämisessä ja annetaan mahdollisuuksien mukaan asiointitukea viranomaisten luokse. Ne-Råssa voi myös käydä juttelemassa muista mieltä askarruttavista asioista ja saada ohjausta palveluihin. Ne-Rå toimii matalan kynnyksen periaatteella, jolloin kuka tahansa voi ottaa yhteyttä ilman ajanvarausta. Apua saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

 

 

2.  Koulutuspalvelumme

Erityisesti sosiaali- terveys- ja kasvatusalojen ammattilaiset kohtaavat työssään päivittäin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia henkilöitä. Uusien asiakkaiden, työntekijöiden, kollegojen, oppilaiden ja potilaiden kohdalla kannattaakin olettaa moninaisuutta, eli  pitää yllä puheen ja käytäntöjen tapoja, jotka purkavat hetero- ja cisnormatiivisia olettamuksia.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat henkilöt kaipaavat usein erityistukea liittyen etenkin siihen, miten ympäröivä yhteiskunta ja yhteisö heidät kohtaa. Ammattilaisten on tärkeää tiedostaa se, milloin yhteiskunnan rakenteet ovat syrjiviä ja asettavat vähemmistöihin kuuluvat asiakkaat haavoittuvaan asemaan. Syrjinnän kokemukset pahimmillaan altistavat muun muassa hyväksikäytölle ja palveluiden välttely voi ajaa henkilön entistäkin haavoittuvampaan asemaan.

Ammattilaisten velvollisuus on puuttua syrjintään aina ja ratkaista tilanne tavoin, jotka suojaavat sitä, joka on syrjinnän kohteeksi joutunut. Ammattilaisten on oleellista muistaa se, ettei koskaan ole asiakkaan velvollisuus antaa työntekijälle perustietoa vaan työntekijän tulisi aktiivisesti hakea tietoa. Lisätietoa löydät muun muassa tämän sivun kautta, meihin yhteyttä ottamalla ja myös sanastoomme tutustumalla.

Koulutukset

Helsinki Pride -yhteisön asiantuntijat tarjoavat monipuolista koulutusta seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta. Ota yhteyttä allaolevalla lomakkeella, kerro yhteisönne tarpeesta ja toiveista luodaksemme teille sopivan kokonaisuuden!

Koulutukset sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille

Sote-alan työntekijöille ja opiskelijoille suunnatut koulutukset tarjoavat tietoa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä asiakastyön ja hyvinvoinnin näkökulmasta.  Kouluttajana toimii sosiaalialan korkeakoulutettu ammattilainen, jolla on erityisosaamista ja koulutusta seksuaali- ja sukupuolivähemmistötyöstä ja sen eri teemoista, erityisesti ihmisoikeuksien, terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmista.

Koulutukset työyhteisön yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta

Saako teidän työyhteisössänne jokainen olla oma itsensä?

Suomessa vain 15 % seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvista kertoo voivansa olla täysin avoin asiasta työpaikallaan. 22% pyrkii piilottamaan suuntautumisensa tai identiteettinsä kokonaan. Me autamme luomaan työyhteisöstä turvallisen tilan, jotta jokainen voi antaa työpäivän aikana parhaansa. Tarjoamme konkreettisia käytännön vinkkejä moninaisuuden huomioimiseen työelämässä.

Kerro meille koulutustoiveesta sisältäen mahdollisimman tarkasti

  • tiedot kohderyhmästä
  • päivämääristä
  • erityisiä tarpeita ja toiveita teemasta

osoitteeseen toimisto@pride.fi, niin palaamme asiaan mahdollisimman pian!

Tutkimuksia ja muita materiaaleja

Alle olemme keränneet teemoittain tutkimustietoa ja tärkeitä materiaaleja sateenkaarisensitiiviseen työhön liittyen. Listaa tullaan päivittämään ajan kanssa. Myös Seta ry:n sivuilta löydät paljon niin tutkimustietoa kuin linkkejä sekä kansallisiin, että kansainvälisiin suosituksiin ja raportteihin ihmisoikeustilanteesta.

 

Nuoret ja perheet sekä kouluympäristö

Sateenkaariperheet ry on koonnut sivuilleen paketin tutkimuksia perheisiin liittyen. Nuorisotutkimusseura on tutkinut sateenkaarinuorten hyvinvointia monista eri näkökulmista:

 

Turvapaikanhakijat, pakolaiset

Helsinki Pride-yhteisö on viimeksi helmikuussa 2019 ottanut kantaa pääkaupunkiseudun majoitustilanteeseen, joka heikentää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien turvapaikanhakijoiden asemaa entisestään.

Hämeen ammattikorkeakoulun sosiaali  – ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelman, kriisityön johtamisen opinnäytetyössä, todetaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla turvapaikanhakijoilla olevan erityisiä haasteita muun muassa viranomaisjärjestelmässä pärjäämisen, vastaanottokeskuspalveluiden ja syrjinnän suhteen. Haasteita tunnistetaan harvoin eikä niihin vastata riittävästi. Tämä vaikeuttaa useimpien kyseiseen ryhmään kuuluvien turvapaikkaprosessia ja alentaa heidän hyvinvointiaan.

Anna Albekoglun keväällä 2018 julkaistussa Pro gradu -tutkielmassa Hetero kunnes toisin todistetaan on tutkittu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien turvapaikkapäätöksiä Helsingin hallinto-oikeudessa vuosina 2015–2016. Tutkimuksessa todetaan, että seksuaalisen suuntautumisen määrittely ja arviointi on monellakin tavalla ongelmallista, jo senkin vuoksi, että homoseksuaalisuuden määritelmää usein yksinkertaistetaan ja tämän myötä odotukset ovat epärealistisia.

 

3. Sateenkaarisanasto

Alla oleva sanasto kokoaa yhteen keskeiset sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä koskevia käsitteitä ja termejä. Sanasto keskittyy sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuteen.

Kieli ja käsitykset ovat alati muuttuvia ja ne elävät ajassa. Käsitteet tarjoavat välineitä samaistumiseen, sekä oman identiteetin ymmärtämiseen. Käsitteet voivat olla myös rajoittavia, sillä ne eivät koskaan täysin tavoita oman identiteetin ja kokemusten monimuotoisuutta. Jokaisella ihmisellä tulisi olla oikeus itse määritellä, tai olla määrittelemättä oma seksuaalinen suuntautumisensa ja sukupuolensa.

Otamme mielellämme vastaan palautetta ja kehittämisehdotuksia sanastosta.

 

Apilaperhe. Perhe, jossa lapsi tai lapset ovat eri perheyksikköjen yhteisiä lapsia, esimerkiksi naisparin ja miehen tai miesparin ja naisparin yhdessä muodostama perhe. Apilaperheet voivat olla esimerkiksi kolmen vanhemman kolmiapilaperheitä, neljän vanhemman neliapilaperheitä tai kahden vanhemman perheitä. Apilaperheissä kaikki vanhemmat ovat yleensä lapsen tai lasten sosiaalisia vanhempia, mutta lainsäädännön puutteista johtuen vain kaksi heistä voi olla juridisia vanhempia.

 

Aseksuaalisuus. Aseksuaali/aseksuaalinen ihminen kokee hyvin vähän tai ei lainkaan seksuaalista vetovoimaa toisia henkilöitä kohtaan. Sana ei määrittele kokijan omaa sukupuolta. Aseksuaalinen ihminen voi tuntea emotionaalista vetovoimaa mihin sukupuoleen tahansa tai ei kehenkään.

 

Binääri/ei-binääri (eng. binary/non-binary). Sukupuoli voi olla binäärinen tai ei-binäärinen. Ei-binäärisen henkilön sukupuoli ei sovi kaksinapaiseen nainen–mies -jakoon. Hän voi olla esimerkiksi muunsukupuolinen, sukupuoleton tai intersukupuolinen.

 

Bi. Bi on ihminen joka tuntee seksuaalista, romanttista ja/tai emotionaalista vetoa sekä omaa että eri sukupuolta olevia kohtaan. Joillekin kumppanin sukupuolella ei ole merkitystä. Termit bi ja pan ovat osittain päällekkäisiä. Vaikka “biseksuaali” termi on vielä käytössä Suomessa, on se vanhahtava ja turhan seksualisoiva, Englannin kielessä sitä käytetään vähenemässä määrin.

 

Cis. Cis/cis-sukupuolinen ihminen kokee omakseen mies- tai naissukupuolen, johon hänet on syntymässä määritelty kehonsa perusteella. Cis on vastakohta sanalle trans; sanat ovat alkuaan latinasta, jossa niillä on merkitys ‘tällä puolen’ ja ‘toisella puolen’. Cismies on syntymässä määritelty pojaksi. Cisnainen on syntymässä määritelty tytöksi.

 

Cisnormi. Cisnormi on yhteiskuntamme ja kulttuurimme ajatusmalli ja kirjoittamaton sääntö, jonka mukaan kaikki ihmiset kokevat heille syntymässä määritellyn sukupuolen omakseen.

 

Drag. Drag on taidemuoto, jossa henkilö muun muassa pukeutumisen avulla leikittelee sukupuolirooleilla ja sukupuolen ilmaisulla. Drag ei ole sama asia kuin transvestisuus, johon se usein sekoitetaan.

 

Gender queer. Gender queeriä käytetään viittaamaan ei-binääriseen sukupuoli-identiteettiin ja/tai sukupuolen ilmaisuun. Sitä käytetään usein kuvaamaan rajojen, normien ja tarkkojen määrittelyjen rikkomista, välttämistä tai kyseenalaistamista. Gender queer henkilö voi esimerkiksi olla mies-nais -jaon ulkopuolella, mutta ei halua määritellä sukupuoltaan sen tarkemmin.

 

Hetero. Hetero on ihminen joka tuntee seksuaalista, romanttista ja/tai emotionaalista vetoa pääosin eri sukupuolta olevia ihmisiä kohtaan.

 

Heteronormatiivisuus. Heteronormatiivisuus on ajattelutapa, jossa heterous nähdään kaikkia muita suuntautumisia toivotumpana, luonnollisempana ja parempana. Heteronormiin kuuluu usein myös ajatus kahden eri sukupuolta olevan aikuisen perustamasta ydinperheestä.

 

Hetero-oletus. Hetero-oletus on kulttuurinen ja yhteiskunnallinen ajattelumalli, jonka johdosta kaikkien ajatellaan olevan heteroita. Miehen oletetaan tuntevan vetovoimaan naisia kohtaan ja naisen miehiä kohtaan.

 

Homo. Homo on ihminen joka tuntee seksuaalista, romanttista ja/tai emotionaalista vetoa pääasiassa samaa sukupuolta olevia kohtaan. Sanaa homo käytetään myös suppeammin tarkoittamaan itsensä mieheksi määrittelevää henkilöä, joka kokee seksuaalista, romanttista ja/tai emotionaalista vetoa miehiä kohtaan. “Homoseksuaali” on vanhahtava ja seksualisoiva termi, jota käytetään yhä vähemmän.

 

Homo-, bi-, ja transfobia. Tarkoittavat vihaa, pelkoa, inhoa tai vastenmielisyyttä näitä ihmisryhmiä kohtaan. Foobinen käyttäytyminen voi ilmetä mitätöintinä, vähättelynä, poissulkemisena, häirintänä, syrjintänä tai jopa väkivaltana.

 

Intersukupuolisuus. Käsitteellä kuvataan laajaa joukkoa erilaisia synnynnäisiä tiloja, joissa henkilön keholliset, anatomiset tai muut sukupuolen tunnusmerkit eivät ole yksiselitteisesti nais- tai mies tyypilliset. Intersukupuolinen tila ei määrittele sitä, minkälainen sukupuoli-identiteetti henkilölle kehittyy. Kuten muutkin lapset, kasvava intersukupuolinen lapsi useimmiten ymmärtää itse oman sukupuolensa ja määrittää itsensä, tytöksi, pojaksi, muunsukupuoliseksi, intersukupuoliseksi tai jollain toisella tavalla.

 

Kaappi. Kaappia on käytetty metaforana avoimuus kysymyksille. Kaapista ulostulo tarkoittaa identiteetistä kertomista tai sen esille tuomista. Ulostulot ovat eri sosiaalisissa yhteyksissä tapahtuvia, toistuvia prosesseja. Kaappi voi rakentua hetero- ja cis-normatiivisiin rakenteisiin ja oletuksiin ja/tai syrjinnän pelkoon.

 

Kehotuskielto. Kehotuskielto oli voimassa vuosina 1971–1999. Sen myötä julkinen kehottaminen samaa sukupuolta olevien henkilöiden väliseen ‘haureuden harjoittamiseen’ oli rangaistava teko. Kehotuskielto vaikutti siihen, millä tavalla media käsitteli seksuaalivähemmistö tematiikkaa. Esimerkiksi asiallisia tv-dokumentteja ei lähetetty tämän lakipykälän vuoksi.

 

Lesbo. Sanaa lesbo käytetään usein itsensä naiseksi määrittelevästä henkilöstä, joka kokee seksuaalista, romanttista ja/tai emotionaalista vetoa pääasiassa naisia kohtaan.

 

Lhbtiq+. Kirjainlyhenne sisältää alkukirjaimet sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvista ryhmistä (lesbot, homot, bit, transihmiset, intersukupuoliset, queerit). Kirjainlyhenteestä on eri versioita riippuen siitä, mihin ryhmiin halutaan viitata. Lyhenne on ruotsiksi useimmin kirjoitettu hbtq ja englanniksi LGBTIQ. Plussalla kirjainlyheteen perässä tarkoitetaan inklusiivista kattotermiä, jolla viitataan kaikkiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin.

 

Muunsukupuolisuus. Muunsukupuolinen ihminen voi olla sekä mies että nainen, jotakin mieheyden ja naiseuden väliltä tai sitten tämän jaon ulkopuolella. Termi on hitaasti korvannut Suomessa transgender -termin. Muunsukupuolisuus voi toimia kattokäsitteenä muullekin ei-binääriselle sukupuolen kokemiselle. Kaikki binäärisen sukupuolijaon ulkopuolella olevat eivät koe termiä sukupuoli-identiteetikseen.

 

Normitietoisuus. Normitietoisessa lähestymistavassa tarkastellaan yhteiskunnan rakenteita, tehdään normit näkyviksi ja kyseenalaistetaan niitä. Normeilla tarkoitetaan tässä yhteydessä yhteiskunnassa vallalla olevia käsityksiä siitä, mitä pidetään ”normaalina”.

 

Pan. Pan on ihminen joka tuntee seksuaalista, romanttista ja/tai emotionaalista vetoa kaikkia sukupuolia olevia ihmisiä kohtaan. Kiinnostuksen kohteen sukupuolella ei ole heille merkitystä. Monet pan ihmiset kokevat, että termi vapauttaa luokittelemasta seksuaalisen kiinnostuksen kohteita sukupuolen mukaan. Termit pan ja bi ovat osittain päällekkäisiä.

 

Polyamoria. Polyamorialla tarkoitetaan yhtä vastuullisen monisuhteisuuden muotoa. Polyamorisuus ei määrittele henkilön seksuaalista suuntautumista.Sanalla viitataan sellaisiin kaikkien osapuolten yhteisymmärrykseen perustuviin intiimeihin, seksuaalisiin ja/tai romanttisiin suhteisiin, joissa on enemmän kuin kaksi osapuolta tai joissa osapuolilla on rinnakkain useampia rakkaus- ja/tai seksisuhteita. Polyamoria ei tarkoita samaa kuin polygamia, mikä taas tarkoittaa moniavioisuutta.

 

Pride (ylpeys). Pride on maailmanlaajuinen liike ja ajattelutapa, jossa korostuu jokaisen oikeus omaan seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun. Pride-tapahtumat ovat yleensä värikkäitä ihmisoikeustapahtumia. Helsinki Pride -viikko on Suomen suurin lhbtiq-ihmisten tapahtuma. Suomessa Pride-tapahtumia järjestetään myös monilla muilla paikkakunnilla. Euroopassa järjestetään vuosittain yleiseurooppalainen EuroPride ja jossain päin maailmaa WorldPride. Suomessa tapahtumasta käytettiin nimeä Vapautuspäivät vuosina 1975-2000.

 

Queer tai pelkkä Q-kirjain. Queer on poliittinen ja usein akateeminen näkökulma, joka kyseenalaistaa yhteiskunnan sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyviä normeja. Queer on myös identiteetti, jonka kuvaamiseksi perinteiset sukupuolta tai suuntautumista määrittelevät sanat ovat liian rajoittavia. Queer on alkujaan myös haukkumasana, joka on otettu käyttöön voimauttavana terminä, ja jonka merkitys on viime vuosikymmeninä laajentunut.

 

Questioning tai pelkkä Q-kirjain. Q-kirjain voi viitata myös englannin kielen termiin questioning, joka merkitsee seksuaalista suuntautumistaan ja/tai sukupuoli-identiteettiään pohtivaa henkilöä.

 

Rekisteröity parisuhde. Rekisteröity parisuhde oli samaa sukupuolta olevien parien tapa virallistaa parisuhde ja antaa sille juridinen asema. Suomessa parisuhteen pystyi rekisteröimään vuodesta 2002 lähtien. Rekisteröidyssä parisuhteessa olevilla ei ollut kaikkia samoja oikeuksia kuin naimisissa olevilla. Esimerkiksi yhteinen sukunimi ilman erillistä nimenmuutosta tai ulkoinen adoptio eivät olleet vielä rekisteröidyillä pareilla mahdollista. Uusia parisuhteita ei rekisteröidä enää 1.3.2017 jälkeen, jolloin voimaan astui yleinen avioliittolaki.

 

Sateenkaareva. Sateenkaareva on adjektiivi, jolla voi määritellä monia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyviä asioita, esimerkiksi sateenkaarevat nuoret ja sateenkaarevat musiikkikappaleet. Käyttöön ovat vakiintuneet esimerkiksi sanat sateenkaarinuori, sateenkaariperhe ja sateenkaariseniori.

 

Sateenkaariperhe. Sateenkaariperheeksi kutsuvat itseään monet sellaiset lapsiperheet tai lasta odottavat/perheenlisäystä suunnittelevat perheet, joissa ainakin yksi vanhempi kuuluu seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön.

 

Seksuaalinen suuntautuminen. Seksuaalisessa suuntautumisessa on kyse siitä, keihin ihminen tuntee emotionaalista, romanttista ja/tai seksuaalista vetovoimaa. Määrittelyn perustana on sekä oma että vetovoiman kohteen sukupuoli. Yleensä käytetään jaottelua homo-, bi- ja heteroseksuaalisuus. Suuntautuminen voi myös muuttua oman elinkaaren aikana. Jokaiselle kuuluu oikeus määritellä tai olla määrittelemättä oma seksuaalinen suuntautumisensa.

 

Seksuaalivähemmistöt. Ihmiset, joiden seksuaalinen suuntautuminen on jotain muuta kuin heterous, kuuluvat seksuaalivähemmistöihin. Heitä ovat mm. homot, lesbot, bi- ja panseksuaalit. Seksuaalivähemmistö käsite voidaan kokea ongelmalliseksi, vähemmistökäsitteen viitatessa johonkin valtaväestöstä poikkeavaan ja marginaaliseen.

 

Sisäinen ja ulkoinen adoptio. Perheen sisäisessä adoptiossa, niin sanottu sosiaalinen (ei-biologinen) vanhempi adoptoi kumppaninsa biologisen lapsen. Parin tulee olla avioliitossa, jotta sisäinen adoptio voidaan toteuttaa. Ulkoinen adoptio tarkoittaa sitä, että lapsi adoptoidaan perheen ulkopuolelta. Samaa sukupuolta oleville rekisteröidyssä parisuhteessa oleville pareille tämä ei ollut mahdollista. Ulkoinen adoptio on mahdollista kaikille aviopareille, myös samaa sukupuolta oleville. Käytännössä adoptiolapsen saaminen samaa sukupuolta olevana pariskuntana voi olla hankalaa.

 

Sosiaalinen esteettömyys. Sosiaalinen esteettömyys tarkoittaa ilmapiiriä ja toimintaympäristöä, jossa jokainen voi olla oma itsensä, ilman pelkoa syrjinnästä. Sosiaalinen esteettömyys on osa laajempaa esteettömyyttä ja saavutettavuutta, joilla pyritään edistämään yhdenvertaisuutta ja takaamaan turvallinen ja tasa-arvoinen tila, palvelu tai viranomaiskäytäntö.

 

Sukupuoleton/asukupuolinen: Sukupuolettomuus/asukupuolisuus tarkoittaa, ettei henkilö samaistu mihinkään sukupuoleen (tai samaistuu hyvin vähän). Kaikilla ihmisillä ei ole sukupuoli-identiteettiä, kun taas osalle sukupuolettomuus voi olla sukupuoli-identiteetti.

 

Sukupuolen ilmaisu. Sukupuolen ilmaisulla tarkoitetaan erilaisia ilmaisun tapoja, jotka ovat kulttuurissamme sukupuolittuneita. Näitä ilmaisun tapoja ovat esimerkiksi vaatetus, muu ulkonäkö ja eleet. Ihmiset ilmaisevat sukupuoltaan tietoisesti ja tiedostamatta. Kaikki eivät koe, että esimerkiksi heidän vaatetus tai ulkonäkö ilmaisee tiettyä sukupuolta.

 

Sukupuolen korjaus. Sukupuolenkorjauksella tarkoitetaan yleensä niitä lääketieteellisiä ja juridisia toimenpiteitä, joiden avulla henkilö voi elää sukupuolessaan, joka ei vastaa hänelle syntymässä määriteltyä sukupuolta. Suomessa on käytössä ns. sukupuolenkorjausprosessi, jonka kautta on mahdollista saada hoitoja sekä tarvittavat lausunnot nimen ja sukupuolen juridiseen korjaamiseen. Sukupuolen korjaus on myös sosiaalinen prosessi.

 

Sukupuolen moninaisuus. Sukupuolen moninaisuudella viitataan siihen, että sukupuoli ei ole jaettavissa kahteen, toisilleen vastakkaiseen ja selvästi toisistaan erotettavaan sukupuoleen, vaan sukupuolen ilmenemismuodot ovat moninaisemmat. Sukupuolen moninaisuus sisältää sekä sukupuolivähemmistöt että sukupuolienemmistöt. Sukupuolen moninaisuuden voi ymmärtää eri tavoin: voidaan ajatella, että jokaisen ihmisen sukupuoli koostuu ainutlaatuisista ja yksilöllisistä piirteistä ja on täten moninainen. Toisaalta voidaan ajatella, että sukupuolen moninaisuus tarkoittaa joitakin ominaisuuksia, jotka ovat sukupuolivähemmistöille tyypillisiä.

 

Sukupuolidysforia. Sukupuolidysforia tarkoittaa sukupuoliristiriidan aiheuttamaa kokonaisvaltaista pahan olon tunnetta, joka eritellään usein kehodysforiaksi ja sosiaaliseksi dysforiaksi. Kehodysforialla tarkoitetaan vierauden, ahdistuksen ja inhon tunteita, jotka kohdistuvat kehon sukupuolitettuihin piirteisiin. Sosiaalinen dysforia kuvaa sosiaalisissa tilanteissa ilmenevää ahdistusta ja pahan olon tunnetta, joka liittyy väärinsukupuolittamiseen eli siihen, ettei tule tilanteissa nähdyksi omana itsenään.

 

Sukupuoli-identiteetti. Sukupuoli-identiteetti tarkoittaa ihmisen omaa kokemusta sukupuolestaan tai sukupuolettomuudestaan.

 

Sukupuolinormi. Yhteiskuntamme ja kulttuurimme kirjoittamattomien sääntöjen mukaan ihmiset ovat naisia tai miehiä ja heidän tulisi käyttäytyä naisille ja miehille tyypillisellä tavalla. Normin mukaan nämä sukupuolet ovat muuttumattomat ja toistensa vastakohdat ja sukupuoli voidaan määritellä anatomisten ja biologisten piirteiden sekä ulkoisen olemuksen tai itseilmaisun mukaan.

 

Sukupuolijoustava (eng. gender fluid). Sukupuolijoustava/gender fluid tarkoittaa, että henkilön sukupuolessa ja sen ilmaisussa on joustavuutta ja liukumaa. Ei-binäärinen ja/tai muunsukupuolinen ymmärretään usein kattoterminä sukupuolijoustavalle.

 

Sukupuoliristiriita. Sukupuoliristiriita tarkoittaa, että ihmisen tunne omasta sukupuolesta ei vastaa hänen syntymässä määriteltyä sukupuolta. Transsukupuolisuus on sukupuoliristiriidan äärimuoto.

 

Sukupuolivähemmistöt. Transihmiset (kuten transsukupuoliset, transgenderit ja transvestiitit), intersukupuoliset ja muunsukupuoliset henkilöt.

 

Syntymässä määritetty sukupuoli. Kaikille määritetään syntymässä sukupuoli – Suomessa on vain kaksi juridista sukupuolta, joten lapsi rekisteröidään joko mieheksi tai naiseksi. Henkilön syntymässä määritetty sukupuoli on usein arkaluonteinen tieto, sen levittäminen loukkaa henkilön yksityisyyttä ja voi altistaa hänet syrjinnälle. Kaikkien sukupuoli ei vastaa heille syntymässä määritettyä sukupuolta (esimerkiksi transihmiset ja muunsukupuoliset).

 

Trans. Sanaa käytetään kuvaamaan sitä, että henkilön sukupuoli ja/tai sukupuolen ilmaisu ei ole yksiselitteisesti hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen yleensä liitettyjen odotusten mukainen. Vastakohtana on cis sana. Trans termiä käytetään usein myös kattokäsitteenä sukupuolivähemmistöille.

 

Transgender (Muunsukupuolinen). Käsitteellä tarkoitetaan suomen kielessä sukupuoli-identiteettiä, joka ei ole yksiselitteisesti miehen tai naisen identiteetti vaan jotakin siltä väliltä tai tämän kahtiajaon ulkopuolelta. Transgender käsitteen rinnalle on vakiintunut käsite muunsukupuolinen, mutta osa kokee transgenderin paremmin itseään kuvaavaksi. Englannin kielessä transgender viittaa yleensä transsukupuolisiin ihmisiin.

 

Transihminen. Transihminen on yleiskäsite, jolla usein kuvataan kaikkia, joiden sukupuoli tai sukupuolen ilmaisu ei vastaa heille syntymässä määritettyä sukupuolta. Transihmisiin luetaan kuuluvan transsukupuoliset, muunsukupuoliset/transgenderit ja usein myös transvestiitit. Kaikki muunsukupuoliset/ei-binääriset ihmiset eivät koe olevansa transihmisiä.

 

Transsukupuolisuus. Transsukupuolisen ihmisen sukupuoli ei vastaa hänelle syntymässä määritettyä sukupuolta. Transsukupuolisen henkilön sukupuoli voi olla mies, nainen tai jotain muuta, kuten esimerkiksi ei-binäärinen.

 

Transvestisuus. Transvestisuus tarkoittaa, että henkilöllä on tarve ilmaista eläytymällä, pukeutumalla tai laittautumalla toista sukupuolta kuin mikä hänelle on syntymässä määritelty. Transvestiitti on usein tyytyväinen syntymässä määritettyyn sukupuoleensa eikä hänellä ole tarvetta juridisiin muutoksiin ja/tai lääketieteellisiin korjauksiin sukupuolen suhteen.

 

Transtaustainen. Henkilö, joka ei sukupuolen korjauksen jälkeen määrittele itseään transsukupuoliseksi, saattaa kuvata itseään transtaustaiseksi naiseksi tai mieheksi. Henkilön transtausta voi olla arkaluonteinen tieto, sen levittäminen loukkaa henkilön yksityisyyttä ja voi altistaa hänet syrjinnälle.

 

Vähemmistöstressi. Vähemmistöstressi tarkoittaa ylimääräistä kuormitusta ja stressitilaa, joka syntyy muun muassa syrjinnän kokemuksista ja/tai pelosta, sekä ympäröivän yhteiskunnan sukupuoli- ja hetero-oletuksista, erilaisuuden tunteista, toiseuden kokemuksesta, sosiaalisesta leimautumisesta sekä kiusatuksi tulemisen ja väkivallan kokemuksista. Vähemmistöstressi voi vaikuttaa kielteisesti sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteen ja hyvinvointiin.

 

 

4. Usein kysytyt kysymykset

 

Jäsenyyteen liittyen:

Kuka voi liityä Helsinki Pride -yhteisön jäseneksi?

Kuka vain voi liittyä, joka hyväksyy toiminnan tarkoituksen ja säännöt.

Olen cis-hetero, voinko silti liittyä jäseneksi?

-Voit. Jäseniksemme ovat tervetulleita kaikki ihmisoikeuksien kannattajat, riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuolesta tai muusta ominaisuudesta.

 

Vapaaehtoistyöhön liittyen:

Miten voin hakea vapaaehtoiseksi?
Vapaaehtoishakumme on auki 2 kertaa vuodessa, kerran kevätkaudella ja kerran syyskaudella. Haun ollessa auki, voit lähettää hakemuslomakkeen kätevästi sähköisesti. Hakuajan loputtua hakijat kutsutaan haastatteluihin. Haastattelujen perusteella valituille vapaaehtoisille järjestetään kaksipäiväinen koulutus vapaaehtoisena toimimiseen liittyen. Pride-viikon vapaaehtoisille järjestetään erillinen vapaaehtoishaku, josta ilmoitetaan erikseen ennen seuraavaa Helsinki Pride -viikkoa.

Millaista vapaaehtoistyötä tarjoatte?
Pääsääntöisesti vapaaehtoisemme toimivat ympärivuotisessa yhteisötoiminnassa, tai Helsinki Pride -viikolla erillaisten työtehtävien ympärillä, kuten esimerkiksi viestinnässä, kääntämistehtävissä, liikenteenohjaamisessa tai muissa vastaavissa tehtävissä.

 

Avoimeen yhteisötyöhön liittyen:

Pitääkö minun olla Helsinki Pride -yhteisön jäsen, jos haluan osallistua toimintaan?
Ei, sinun ei tarvitse olla jäsen osallistuaksesi Helsinki Pride -yhteisön toimintaan. Toimintaan ovat tervetulleita mukaan kaikki, olivat he jäseniä tai eivät.

Mistä saan tietoa toiminnasta?
Tietoa toiminnasta löydät päivittyviltä kotisivuilta sekä työntekijöiltäämme, jotka tavoivat parhaiten puhelinaikoina.

Haluaisin järjestää ohjelmaa/illan/kurssin/viikonloppu työpajan, keneen olen yhteydessä?
Ole meihin yhteydessä! Lomakkeessa/sähköpostissa on hyvä tuoda esiin tapahtuman tarkka sisältö, kohderyhmä, ajankohta sekä muut oleelliset tiedot. Näin pystymme käsittelemään tapahtumia koskevat yhteydenotot nopeammin.

 

Nuorisotyöhön liittyen:

Miten pääsen toimintaan mukaan?
Toimintaan pääset mukaan esimerkiksi vain saapumalla paikalle, silloin kun avointa toimintaa järjestetään! Jos kuitenkin haluat tutustua toimintaan etukäteen voit osallistua  uusien iltoihin, joita järjestetään n. kerran kuussa tai ottaa yhteyttä toiminnasta vastaaviin ohjaajiin.

Minkä ikäisille nuorten toiminta on?
Nuorten toiminta järjestetään pääsääntöisesti +13-vuotiaille yhteistyössä kuntien nuorisopalveluiden kanssa. Toimintaa järjestetään on temaattisesti ja eri ikäryhmille kohdistetusti.

Mistä näen missä toimintaa järjestetään?
Nuorten toiminnan ajankohdat ja paikat löydät kätevästi tapahtumakalenteristamme.

Keneen voin olla yhteydessä nuorten toiminnasta?
Nuorten toimintaa koskien voit olla yhteydessä Aaroon.

 

Turvapaikanhakijoiden parissa tehtävään työhön liittyen:

Millaista tukea tarjoatte seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville turvapaikanhakijoille?

Tukityömme koostuu sekä kahdenkeskisistä tapaamisista että vertaistuellisesta suljetusta ryhmätoiminnasta, ammattilaisille tarjoamme koulutusta ja konsultaatiota. Otathan yhteyttä Yasminiin.

Miksi tapaamiset tulee varata vastaanottokeskuksten sosiaaliohjaajan- tai työntekijän kautta?
Tällä tavoin meillä on mahdollisuus saada tulkkaus tapaamisiin. Järjestöllämme ei ole rahoitusta tulkkaukseen. Huomaathan, että mikäli tarvitset tulkkausta, sinun tulee varata aika vastaanottokeskuksen työntekijän kautta.

Voinko vain saapua paikalle?

Järjestöllämme ei ole tällä hetkellä aukioloaikoja, jolloin voisi vain saapua paikalle. Tapaaminen on aina sovittava etukäteen työntekijän kanssa, jonka toivot tapaavasi.

Miksei nettisivuilla lue, milloin ja missä ryhmät kokoontuvat?
Ryhmätapaamiset ovat suljettuja, mikä tarkoittaa sitä, ettei ryhmiin voi tulla kuka tahansa. Tämän vuoksi ryhmän tapaamisajankohdat eivät ole esillä. Tällä tavalla pyrimme varmistamaan ryhmien turvallisuuden sekä huolehtimaan ryhmäläisten yksityisyydensuojasta. Tietoa ryhmään liittymisestä saat kun tulet ennalta sovittuihin tapaamisiin järjestön työntekijän kanssa.

Kuinka pääsen liittymään ryhmiin?
Ryhmään liittyminen sovitaan jokaisen asiakkaan kanssa erikseen. Ryhmiin liittyminen edellyttää yksilötapaamisia, joissa keskustellaan ryhmistä ja niihin liittymisen edellytyksistä. Kaikki halukkaat eivät välttämättä pääse ryhmiin mukaan.

Mitä ryhmissä tapahtuu?
Ryhmissä jutellaan, vietetään aikaa yhdessä, opitaan ja tehdään erilaisia asioita yhdessä. Ryhmissä käy myös välillä vierailijoita muun muassa eri järjestöistä, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Saat tarkempaa tietoa ryhmätoiminnasta, mikäli liityt ryhmätoimintaan.

Onko ryhmissä sääntöjä?
Ryhmissä on sääntöjä, jotka liittyvät sen turvallisuuteen, yksityisyyteen ja yhteisiin käytäntöihin, saat säännöistä lisää tietoa tapaamisessa työntekijän kanssa. Säännöt käydään läpi jokaisen tapaamiskerran alussa ja ryhmissä kävijät sitoutuvat noudattamaan niitä. Ryhmään liittymisen yhtenä ehtona on kyky sitoutua ryhmälle luotuihin sääntöihin.

Autatteko minua saamaan asunnon?
Valitettavasti emme voi auttaa asunnon etsimisessä. Näissä asioissa on pyydettävä oman sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan apua.

Saanko teidän kauttanne oleskeluluvan?
Helsinki Pride -yhteisö ei kykene vaikuttamaan Maahanmuuttoviraston päätöksiin oleskelulupa- tai turvapaikka-asioissa. Asiakkaiden halutessa, heidän tilanteestaan voidaan tehdä lausunto, jonka voi toimittaa Maahanmuuttovirastolle.

Saanko teidän kauttanne asianajajan?
Emme voi valitettavasti auttaa saamaan asianajajaa, tässä auttaa oma sosiaalityöntekijä.

Tuleeko teiltä työntekijä mukaan oikeuskäsittelyyn kanssani?
Helsinki Pride -yhteisön työntekijät eivät voi valitettavasti osallistua oikeuskäsittelyihin.

Otatteko asioissani yhteyttä Maahanmuuttovirastoon tai muihin viranomaisiin?
Emme ota koskaan yhteyttä viranomaisiin kenenkään asioissa, ilman että siitä sovitaan henkilön itsensä kanssa. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa meillä on vahvaa syytä uskoa, että on tapahtunut törkeä rikos tai että joku on vakavassa vaarassa.

Voitteko auttaa minua pääsemään Suomeen kotimaastani:
Emme voi auttaa ketään pääsemään Suomeen, pystymme tarjoamaan tukea vain heille, jotka ovat jo Suomessa.

Teettekö työtä paperittomien kanssa?
Pyrimme tukemaan myös paperittomia, jotka kuuluvat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin. Palveluiden ulkopuolella olevien henkilöiden asioissa ensisijaisesti yhteys Yasminiin.

 

Helsinki Prideen liittyen:

Miten korona-tilanne vaikuttaa Helsinki Pride -viikkoon?

Lue usein kysytyt korona-kysymykset täältä

Milloin Helsinki Pride -viikko järjestetään?
Helsinki Pride -viikko tuo kaikki sateenkaaren värit kaupunkiin aina juhannuksen jälkeisellä viikolla ja tänä vuonna se on 7.9. -13.9.2020.

Mistä Helsinki Pride -viikko kostuu?
Seitsemän päivää, yli 100 000 ihmisiä, yli 100 tapahtumaa aurinkoisessa Helsingissä. Helsinki Pride -viikko on Suomen suurin ja vaikuttavin kulttuuri- ja ihmisoikeustapahtuma ja yksi vuoden suurimmista yleisötapahtumista! Tänä vuonna Pride Housessa, joka toimii koko viikon tapahtumakeskuksena aivan Helsingin ydinkeskustassa, keskitytään päivän polttavimpiin aiheisiin.

Uutena konseptina tuomme Pride Space -tilat: yhteistyökumppanimme tarjoavat maksuttomia ja monikäyttöisiä tiloja niitä kaipaaville ohjelmajärjestäjille.

Perinteen mukaan Helsinki Pride -viikko huipentuu lauantaina Helsinki Pride -kulkueeseen, joka starttaa Senaatintorilta ja päättyy Kaivopuistoon. Siellä saadaan nauttia mahtavista soundeista ja keskusteluista huippusuositussa Puistojuhlassa. Ja kuten aina, koko viikko on täynnä erilaisia bileitä mm Naistenbileet ja Päätösbileet – jokaiselle löytyy sopivat bileet Priden juhlintaan! 

Miten voi osallistua Helsinki Pride -viikkoon?
Helsinki Pride -viikkoon voi osallistua kävijänä, yhteisökumppanina, yhteistyökumppanina tai vapaaehtoisena.

Miten voi tukea Helsinki Pride -viikon järjestämistä?
Helsinki Priden järjestämistä voi tukea liittymällä Helsinki Pride -yhteisön jäseneksi tai lahjoittamalla toimintaamme

Miten voi osallistua Helsinki Pride ohjelmaan?
Vuoden 2020 ohjelmahaku käynnistyy alkuvuodesta. Ohjelmajärjestäjäksi haluavien kannattaa pitää silmällä nettisivuja, sekä Helsinki Pride Week Facebook ja Instragram -sivuja, joilla tiedotamme näkyvästi ohjelmahaun alkamisesta.

Mitä on Helsinki Pride House?
Pride House on maailmalta tuttu konsepti, joka toimii Pride-viikolla maanantaista perjantaihin sateenkaarevana tapahtumapaikkana Helsingin keskustassa. Siellä keskitytään ajankohtaisiin lhbitq-teemoihin paneelikeskusteluissa, work-shopeissa, elokuvissa ja performansseissa. Vuoden 2019 Pride Housen teemasisältöjä ovat translainsäädäntö, nuoret, työelämä, hyvinvointi ja terveys sekä Stonewall-juhlavuosi. Pride House on kaikille avoin ja ilmainen tapahtumapaikka ja sieltä löytyy myös Info & Shop, josta voit ostaa ihania sateenkaarevia tuotteitamme. Pysy kuulolla: ohjelma ja Pride Housen sijainti paljastetaan pian!

Mikä on Kulkue?
Senaatintorilta lähtevä Helsinki Pride -Kulkue on juhla moninaisuudelle sekä mielenilmaus ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta. Kaikki Helsinki Pride -tapahtumat ovat syrjinnästä vapaita ja Kulkueessakin jokaisella tulee oikeus olla juuri sellainen kuin on. Tervetuloa mukaan marssimaan yhdenvertaisuuden puolesta – näytetään yhdessä kuinka moneksi meistä on!

Miten voin osallistua kulkueeseen?
Voit ilmoittaa järjestösi, yhdistyksesi tai muun yleishyödyllisen ryhmäsi osaksi kulkueen blokkia. Kulkueeseen ovat lämpimästi tervetulleita kaikki, ja voit tulla mukaan marssimaan myös yksilönä ilman ryhmää tai blokkia. Kulkueen järjestys ilmoitetaan kesäkuussa verkkosivuillamme ja voit liittyä mukaan kävelemään myös suoraan Senaatintorilta: teemablokkien väliin päästetään kontrolloidusti marssimaan muuta kulkueväkeä.

Miten Kulkue järjestäytyy?
Kulkue järjestäytyy ryhmien avulla, jotka yhdistyvät eri teemojen mukaisesti blokeiksi. Ryhmä tarkoittaa omaa etukäteen varattua kulkuepaikkaa osana isompaa blokkia. Blokkeja ovat muun muassa Nuorten Pride, Together with Pride, Sateenkaariperheet, Sukupuolen moninaisuus, Liikunta jne. Blokit muodostetaan ilmoittautumisten jälkeen. Ryhmät sijoitetaan blokkeihin parhaan mukaan teemat ja ryhmäkoot huomioiden.