Sense of Belonging -hanke vahvistaa yhdenvertaisuuden toteutumista koulussa

THL:n Transnuorten tyytyväisyys elämään -julkaisu (2024) tuo esiin, että erityisen tyytyväisiä elämään ovat ne transnuoret, jotka esim. kokevat pystyvänsä keskustelemaan vanhempiensa tai huoltajien kanssa omista asioistaan, sekä kokevat kuuluvuutta luokkaan, kouluunsa yleisemmin tai muuhun itselleen tärkeään yhteisöön. 

Mitä enemmän eri yhteisöt, kuten perheet ja koulut saavat monipuolisia työkaluja vastustaa haitallisia sosiaalisia normeja ja tarjota nuorille tosiasiallista tilaa olla itselleen sopivalla tavalla omia itsejään, sitä hyvinvoivempia ja lujittuneempia perhesuhteita sekä yhdenvertaisempia ja turvallisempia kouluympäristöjä voimme yhteiskunnassa nähdä.

Juuri näiden aiheiden ja työkalujen parissa työskentelemme Helsinki Pride -yhteisön, Diakonissalaitoksen Helsingin Vamoksen sekä Setan Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen yhteisessä Sense of Belonging -hankkeessa vuosina 2023–2026. Tässä blogikirjoituksessa avaan hankkeen kautta tähän mennessä kertyneitä kokemuksia ja oivalluksia, erityisesti yhdenvertaisuuden edistämisestä sekä sukupuoli- ja/tai seksuaalivähemmistöön kuuluvien nuorten syrjinnän kitkemisestä kouluympäristössä.

Kouluympäristö tulee ennen kaikkea nähdä ja suunnitella kokonaisuutena tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmista. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien velvoitteiden, kuten sukupuoleen perustuvan häirinnän ehkäiseminen ja poistaminen, toteutuu parhaiten helposti ymmärrettävillä, mitattavilla ja siten arvioitavissa olevilla työkaluilla. Esimerkiksi seuraavat toimenpiteet voivat auttaa alkuun yhdenvertaisuustilanteen kartoittamisessa sekä sateenkaarinuorten osallisuuden vahvistamisessa:

• Unisex WC- ja pukeutumistilojen tarjoaminen.
• Tarpeettomien sukupuoliviittausten poistaminen, esimerkiksi Wilmasta.
• Sukupuolen moninaisuuden huomioivat oppimateriaalit ja opettajien tästä antamat esimerkit tunneilla.
• Opettajien ja koulun muun henkilökunnan aktiivinen puuttuminen syrjintään, kuten opiskelijoiden väliseen homottelupuheeseen.
• Sateenkaariteemojen sensitiivinen ja koulun yhtenäisestä linjasta lähtevä käsittely vanhempien ja huoltajien kanssa tarpeen mukaan.
• Sateenkaariaiheiden näkyminen ympärivuotisesti muun muassa opetuksessa.
• Koulun tilojen sateenkaarevat sisustukselliset elementit.
• Opiskelijoiden taukotilan mahdollisen PlayStationin pelivalikoiman sateenkaarirepresentaation varmistaminen.

Case-koulutustilaisuuksien järjestäminen opettajille ja opiskeluhuollolle on yksi hyvä ja helppo tapa tarjota nuorten parissa toimiville ammattilaisille alustaa tuoda esiin mahdollisia epävarmuuksia sateenkaariaiheista puhumisessa. Samalla voidaan käsitellä vaikkapa opiskelijoiden syrjiviin puheisiin puuttumista luokkatilanteissa tai välitunneilla. Case-koulutuksissa pystytään ammatillisesti vastaamaan arjessa pohdituttaviin tilanteisiin, jakaamaan vertaisuutta ja ennen kaikkea sanoittamaan sekä joukkoistamaan yhteisöllisiä ratkaisuja, jotka ovat jokaisen koulussa toimivan aikuisen käytettävissä soveltuvin osin, omaan työnkuvaan sovitettuna. Välillä esimerkiksi opettaja voi ajatella olevansa todella yksin tietyntyyppisen syrjivän puheen vallitessa opiskelijoiden keskuudessa, siinä missä asiasta huolen jakaminen ohjatussa case-työskentelyssä voi rohkaista muita kertomaan omista, mahdollisesti vastaavanlaisista kokemuksista. Tällöin voidaan vahvistaa työyhteisön yhteenkuuluvuuden tunnetta ja toimia yhteisrintamassa yhteisin keinoin, joita kouluttajan kanssa työskentelyssä ideoidaan.

Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa koulutuksen järjestäjää tarjoamaan opiskelijoille tilaisuuksia tulla kuulluiksi yhdenvertaisuuden edistämisestä koulussa. Tätä on selkeintä toteuttaa järjestelmällisesti osana tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman päivittämistä. Kuulluksi tulemista on hyvä järjestää monin eri tavoin, sillä eri tiedonkeruutavat sopivat eri tavoin eri opiskelijoille monista asioista johtuen. Tietoa opiskelijoiden ajatuksista yhdenvertaisuuden edistämisestä voi kerätä perinteisen anonyymin kyselylomakkeen lisäksi vaikka post it -lappuseinän avulla, jolloin opiskelijat näkevät toistensa ajatuksia aiheesta, joka ensinnäkin lisää ymmärrystä vertaisten erilaisista kokemuksista, sekä vahvistaa samalla mahdollisesti opiskelijan omia ideoita siitä, mitä haluaisi teemasta ilmaista.

Myös erilaiset temaattiset keskustelutuokiot voivat tarjota tiettyihin ryhmiin, kuten vähemmistöihin kuuluville opiskelijoille turvallisemman suljetun tilan tuoda esiin omia ajatuksiaan vertaistensa seurassa. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää anonyymeihin tapoihin antaa ja kerätä palautetta, jolla saattaa olla rohkaiseva vaikutus niihin nuoriin, jotka eivät halua omalla nimellään ja kasvoillaan tuoda ajatuksiaan julki, jos he eivät vaikka halua tulla ulos kaapista luokkakavereilleen. Mitä useammalla eri tavalla opiskelija voi itselleen sopivasti osallistua ajatustensa jakamiseen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tiedonkeruuseen, sitä monipuolisemmin saa koulu kerättyä tarkoituksenmukaista dataa suunnitelmansa laatimiseen, joka vastaa moninaisesti todennettuihin tarpeisiin.

Yllä olevia ja lukuisia muita koulun arkeen soveltuvia käytäntöjä, eli koulutusta sekä muuta sparrausta tarjotaan pääkaupunkiseudun toisen asteen oppilaitoksille osana Sense of Belonging -hanketta. Tarjottava tuki on täysin räätälöitävissä koulukohtaisten toiveiden ja tarpeiden mukaan. Lue siis lisää ja ole yhteydessä!